GA:n 12. askel

"Pyrittyämme itse harjoittamaan näitä periaatteita kaikissa toimissamme, koetimme jakaa tätä sanomaa muille pakonomaisesti pelaaville"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Tämä on askelista suosituin; jopa aivan uudet jäsenet haluavat antaa jotain itsestään. Tosiasiassa et voi antaa sitä mitä sinulla ei vielä ole. Toisin sanoen et voi välittää toipumisohjelmaa muille ennen kuin itse harjoitat kahtatoista askelta elämässäsi, päivän kerrallaan. Silloin sinulla on voimallinen viesti vietäväksi. Kysy itseltäsi, onko tämä hengellinen ohjelma ja onhan se! Mahdollista on, että hengellinen vararikkosi oli täydellinen. Useimmat meistä hylkäsivät uhkapelivuosinaan hengelliset arvonsa. Näiden arvojen nyt palatessa haluat kiitollisena jakaa ne muiden jäsenten kanssa, koska nekerran jaettiin sinun kanssasi. Toisten jäsenten kokemusten kuunteleminen jakuuleminen on kenties ensimmäinen mahdollisuutesi avun antamiseen. Joskus me yritämme opettaa, kun meidän tulisi kuunnella. Kuunteleminen itsessään kertoo toisille, että haluat ymmärtää heitä. Mietitäänpä. Muistatko, miten alhaalla itsekunnioituksesi oli, kun tulit ensi kertaa Nimettömiin Pelureihin? Sinulla ei ollut uskoa eikä siis myöskään toivoa. Kun kuuntelit ja keskustelit ja lopulta katsoit itseäsi ja muita (jotka näyttivät olevan hyvillä mielin pöydänympärillä) usko ja toivo palasivat vähitellen. Muistat, kuinka ensimmäinen jäsen, jonka tapasit, tuli palaveriin aikaisin, järjesteli pöydän, asetteli esiin kirjallisuutta ja laittoi kahvin tulemaan. Oliko hän tekemässä kahdettatoista askelta? Kyllä. Sitä osoitti hänen huolenpitonsa sinusta jakaikista muista jäsenistä. Huolenpito lienee tärkeintä ja myös välttämätöntätässä askeleessa. Jos et välitä toisesta, kuinka voit jakaa kokemuksesi toisten kanssa? Sitten tämä huolehtiva jäsen kertoi sinulle, että ohjelma perustuu itsensä auttamiseen. Hän selitti Nimettömien Pelurien paradoksin; Jos annat itsestäsi ja yrität auttaa toista ihmistä, auttaa antaminen sinua aina, tuo yritykseksi sitten tulosta tai ei. Antaessamme saamme myös itsellemme, ja niin toipumisohjelmasta tulee oma-apu. Pidä mielessäsi kaksi sanaa ? Ponnistelu ja yritys. Ensi sijalla tässä askeleessa ovat juuri ponnistelu ja yritys - ei se, kuinka moni omaksui heti viestisi tai noudatti neuvoasi. Kun lähdit palaverista, sinun oli palattava takaisin vaikeuksien keskelle, jotka olit luonut. Olit jo antanut puhelinnumerosi ja saanut muiden numerot. Olit luultavasti liian arka ja häpeilevä soittaaksesi, mutta varsin pian joku jäsenistä soitti sinulle. Se mitä puhuttiin, ei ollut niin tärkeää kuin se, että joku välitti. Tämä oli omiaan elvyttämään uskosi ja toivosi. Huolenpidossa tulevat näkyviksi kaikki hengellisen kasvun hienot perusasiat. Kun aloit päästä sumusta, sinulla oli kummi, jolta toivoit saavasi aikaa, kokemusta ja viisautta. Tämä kirjoittamaton sopimus toisen auttamisesta lienee 12. askeleen korkein aste; se on parasta mahdollista välittämistä. Seuraavassa on joitakin niistä monista tavoista, joilla kahdettatoista askeltavoi harjoittaa.

- ole pelaamisesta pidättäytymisen hyvänä esimerkkinä

- lähde mukaan harjoittamaan 12. askelta kentällä

- vieraile sairaan peliongelmaisen luona

- soita jäsenille

- keskustele uusien jäsenten ja niiden kanssa, joilla onongelmia.

- ota haltuusi joitakin toveriseurasi vastuita, tehtäviä ja velvollisuuksia.

- kerro sukulaisillesi, lääkärillesi ja työnantajallesi ongelmastasi ja siitäkuinka sait sen kuriin

- kerro oma tarinasi auttaaksesi toista jäsentä

- soita tai meilaa jäsenille.

- osallistu tiedottamiseen ja asiamme edistämiseen

Noudata ja harjoita Nimettömien Pelurien ohjelmaa."

Toipumisohjelman 12 askelta

Omalla kohdallani 12. askeleen noudattaminen ilmenee siinä, että käyn säännöllisesti ryhmässä kertomassa omaa toipumiskokemustani. Keitän ryhmässä kahvia, jaan ryhmästä kertovia ilmoituksia, kirjoittelen täällä netissä omia kokemuksiani, soitan ryhmäkavereille ja pyrin parhaani mukaan tukemaan heitä pelaamattomuudessa jne.

Oikeastaan olen viime aikoina miettinyt sitä, kuinka aluksi saadessani tutustua näihin 12 askeleeseen AA:ssa ja saatuani siinä suurta apua elämääni, minut valtasi suunnaton tarve alkaa jakaa tätä toipumisen mahdollisuutta kaikille, jotka ongelmien kanssa painivat. No mitä tapahtui? Yritin raitistaa ihmisiä, enkä suonut heille mahdollisuutta itse päättää mitä halusivat. Väsytin itseni melko pian. Onneksi kokemus vaikka se tulisikin kantapään kautta, opettaa ainakin minua joka päivä enemmän ja enemmän luottamaan siihen, ettei se ole minun päätäntävallassa kuka raitistuu tai on pelaamatta ja kuka ei. Jotenkin vain se suunnaton helpotuksen tunne, joka askeliin tutustumisen myötä seuraa, tahtoo ajaa ihmisen äkkiä pelastamaan koko maailmaa.

Minulla on jälleen ollut se onnellinen tilanne, että liityttyäni nimettömiin pelureihin, olin jo muutaman vuoden ajan opetellut noudattamaan näitä ehdotuksia elämässäni ja siinä samalla kaikkein pahimmat särmät olivat jo hioutuneet pois. Toisin sanoen, tällä hetkellä uskon ja luotan siihen, että tekemällä oman osuuteni asioissa, pidän omalta osaltani huolen siitä, että kaikki jotka haluavat päästä pelaamisesta eroon, saavat siihen sen mahdollisuuden, jonka minä omalta osaltani voin heille tarjota..Saatan sanomaa toipumisen mahdollisuudesta, jos joku siitä hyötyy, niin se on tarkoitus, jos ei, niin se ei ole minun vikani.

GA:n 11. askel

"Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla parantamaan tietoista yhteyttämme ymmärryksemme mukaiseen Jumalaan, rukoillen ainoastaan tietoa siitä, mitä hän tahtoo meidän tekevän ja voimaa sen toteuttamiseen"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Tuntuu varmasti hyvältä edetä askelissa, joissa ylläpidämme edellisiä askelia. Yhdestoista askel kehottaa meitä parantamaan tietoista yhteyttämme ymmärryksemme mukaiseen Jumalaan. Toinen ja kolmas askel saivat huomaamaan,että ihmisvoimat eivät ole kylliksi, vaikka useimmat ryhmän tulokkaat aluksi luulivat niiden riittävän. Lopulta ymmärsimme, että tarvitsemme riippuvuuteen kaiken mahdollisen avun. Meidän on nyt opittava keskustelemaan korkeamman voimamme kanssa. Kuinka voimme tavoittaa kaiken saatavilla olevan avun? Miten osaamme sovittaa yhteen korkeamman voiman avun ja ihmisavun? Molempia tarvitsemme. Kun pelasimme, oli tämänkaltainen kommunikointi itse asiassa mahdotonta. Silloin moni tunsi arvottomuutta ja häpeää ja katkaisi tämän elintärkeän yhteyden. Etsimme apua, muttemme antaneet mitään itsestämme. Silloin kun yhteys tuntuu katkeavan, emme yritä enää keskustella korkeamman voimamme kanssa. Kun käsillä on yhdestoista askel, kaksi asiaa näyttää tärkeältä. Ensinnäkin, auttaako tämä askel kontrolloimaan itseämme.Tarvitsemmeko tätä askelta? Muut jäsenet kertovat sinulle, että tarvitset kaiken mahdollisen avun. Tulet tietämään myös, että kaikkia ongelmiasi et voi selvittää pelkästään ihmisten avulla. Apu on ulottuvillasi, päätä nyt, että käytät sitä. Mitä tahansa se vaatiikin, tee se, ettet palaisi uhkapeliin etkä pakonomaisen pelurin luonteenpiirteisiin.

Toinen tärkeä asia on itsetunto. Ne jotka ovat harjoittaneet ohjelmaa jo jonkin aikaa, tietävät kuinka muuntumiskykyinen itsetunto on. Itsetunto, ego,voi kasvaa hetkessä äärimmäisestä mitättömyydestä sairaalloisiin mittoihin. Kun sairas itsetunto paisuu, mieli sulkeutuu uusilta ajatuksilta, varsinkin niiltä, jotka eivät ole omia. Silloin korkeampi voima tuntuu tarpeettomalta. Selviämme ilmankin. Meidän on aika romuttaa tämä ajattelutapa ja korvata se uudella, joka hyväksyy korkeamman voiman johtamisen.
Kun kasvat Nimettömien Pelurien ohjelmassa, huomaat itsetunnon alkavan tervehtyä. Vanha minuutesi, josta koitui paljon stressiä, hankaluutta, kärsimättömyyttä ja ahdistusta korvautuu rauhaa rakastavalla, tyynellä minällä. Tietoinen yhteys on hyvä aloittaa päivittäisellä rukouksella. Mitä on rukous? Joillekuille se on henkilökohtaista keskustelua oman korkeamman voiman kanssa. Jokainen meistä voi rukoilla niin kuin parhaaksi katsomme. Kun tiedostat voimattomuutesi, voit etsiä korkeamman voimasi tahtoa sekä lujuutta sen toteuttamiseen. Etsi korkeamman voimasi tahtoa, koska olet sokea hänen suurelle kokonaissuunnitelmalleen. Kiitä päivittäin häntä armostaan, kun hän osoittaa sinulle tahtoansa. Aluksi rukoileminen on vaikeaa, ja saatat teeskennellä. Ajan myötä kasvat hyväksymään innostuneesti rukouksen ja tulettuntemaan, mitä se sinulle antaa. Rukous lisää kykyäsi selviytyä uusista ongelmista, joita elämä päivittäin tuo. Mietiskely on rukousta vielä syvemmänasteisessa hengellisessä kehitysvaiheessa. Jos rukoilet tyyneyttä, pyrit keskittymään rukouksen kokonaisuuteen. Mietiskelyssä keskityt yhteen sanaan tai vain muutamaan. Kun aloitat, voisivat tyyneys, rohkeus ja viisaus olla hyviä sanoja. Tämänkaltainen sanan tutkistelu tekee rukouksesta mielekkäämmänja saa sinut tajuamaan paremmin paikkasi muiden elämässä. Edellä kuvattu onvain alkua mietiskelyssä, se auttaa sinua kehittämään edelleen tätämerkityksellistä rukouksen muotoa.

Lopputuloksena on luultavasti vielä täydellisempi itsensä tunteminen suhteessaJumalaan ja ihmisiin. Onnistumisesi on nyt lähtöisin hänestä. Hyväksyepäonnistumiset omiksesi ja koeta oppia niistä. Jumalasi antaa sinulle voimantoteuttaa tahtonsa, jos etsit hänen tahtoaan ja voimaansa.

Toipumisohjelman 12 askelta

Minulle ohjelmaan tutustuessani alkoi tulla tärkeäksi hiljentyä tutkimaan itseäni ja omia tunnetiloja. Samalla huomasin sen, kuinka tutkistelu alkoi hitaasti muuttua mietiskelyksi ja mietiskely rukouksen tapailemiseksi.

Kun on elänyt läpi elämänsä enemmän tai vähemmän koko ajan hermoillen jotakin, jännittäen tai peläten, niin mietiskelystä seuraava rauhoittumien tuntuu todella tärkeältä. Nyky hetkessä siitä on muodostunut minulle päivittäinen tapa rauhoittua kaiken kiireen keskellä. Perheessä jossa on kolme alle 5-vuotiasta lasta, tuo hiljentyminen ja rauhoittuminen on todella tärkeää. Sinällään lasten ollessa parhaassa uhma-iässä, tuohon rauhoittumiseen käytettävä aika on todella kortilla, mutta jo pieni hetki omissa mietteissä, hiljentyminen ja rauhoittuminen auttaa kummasti.

Tässä hetkessä tämä askel on minulla käytössä päivittäin ja tämän askeleen avulla pidän omalta osaltani huolen siitä, että kaiken mahdollistava oikeanlainen nöyryys ei pääse katoamaan näköpiiristä. Ongelmapelaajalle tuo nöyryys on elinehto, mikäli elämää haluaa elää tasapainossa itsensä ja ympärillä olevan todellisuuden kanssa. Kuten teksissä mainitaan, riippuvaisella ihmisellä suunnaton valheellinen ego ottaa heti vallan, mikäli sille antaa pienenkään mahdollisuuden.

Omalla kohdallani koko elämän jatkunut erilaisten jännitysten hakeminen elämään, on osaltaan tuonut nyky hetkeen eräänlaisen ylimääräisen jännitystilan, joka päivä päivältä kutistuu pienemmäksi, mikäli muistan noudattaa ohjelman ehdotuksia. Tämä taas osaltaan varmistaa minun kohdallani tapahtuvan jatkuvan kasvun ja minuuden eheytymisen, koska tiedostan itsessäni pitkään vallalla olleen omavoimaisuuden ja tiedostan sen ajatusmallin palaavan heti, mikäli erehdyn hiemankaan lepäämään laakereillani. Onneksi tämä nykyinen elämänmalli on niin paljon antava, ettei halua menneeseen palaamiseen ole ollenkaan ja tämä osaltaan pitää minut oikealla tapaa nöyränä ja ohjelman piirissä.

Päivä kerrallaan kohti parempaa huomista..

GA:n 10. askel

"Jatkoimme itsetutkistelua ja kun olimme väärässä, myönsimme sen heti"

Tpipumisohjelman 12 askelta

"Nyt kun olemme kulkeneet yhdeksän askelta, meidän tulisi muistaa ne, ottaessamme kolmea viimeistä askelta. Tutki päivittäin itseäsi. Itsetutkiskelu on kunkin päivän oma inventaario, joka osoittaa selvästi, oletko käyttänyt päiväsi viisaasti vai et. Loppupäätelmä auttaa sinua näkemään henkilökohtaisen kasvun ja huomaamaan, että olet suoriutunut sellaisesta, mihin et ennen pystynyt. Muutos itserakkaudesta itsensä rakastamiseen käy toteen. Kun tutkit itseäsi, pyri kasvuun, älä täydellisyyteen. Voit esimerkiksi laatia viiden kohdan listan siitä, mitä haluat tänään saavuttaa. Illalla ehkä huomaat, että saavutit niistä kolme. Ole tyytyväinen siihen. Muista ne monet päivät, kuukaudet, jopa vuodet, jolloin mietit, olitko yltänyt yhteenkään hyvään tavoitteeseen. Pyri päivittäiseen edistymiseen, älä etsi täydellisyyttä. Kasvu voi olla hidasta ja vähäistä, mutta ole kiitollinen edistymisestä. Kyky suoriutua on ehkä kallisarvoisin palkinto, jonka ohjelmasta saat. Sinun ei tarvitse enää vältellä ongelmaa jättämällä se huomiotta. Joissakin ongelmissa saatat varsinkin alussa pärjätä huonosti. Entä sitten? Älä karta vastuuta, ja kun suoriudut päivän kerrallaan, tulet taitavammaksi. Elämisestä päivä kerrallaan tulee elinikäinen sopimus. Jotkut meistä pyrkivät olemaan ylisuorittajia; olemme taipuvaisia ottamaan tehtäviä, joihin emme vielä ole valmiit. Olemme ohjelmassa vielä liian alussa käsitelläksemme jotakin ongelmaa tai olemme liian kunnianhimoisia. Ota rauhallisesti, pienikin edistyminen päivässä ansaitsee suuren palkinnon. Meidän pitäisi ehkä kysyä itseltämme kaksi asiaa joka päivä: - Autoinko ketään tänään? Edistinkö ympäristöni sopusointua tänään? On suotavaa, ettet mullista koko maailmaasi kahtena ensimmäisenä pelaamattomuuden vuotena. Mielen ja tunteiden tasapainottomuus, joka tuli mukanamme Nimettömiin Pelureihin, tarvitsee aikaa tervehtyä. Parin vuoden kuluttua ajatuksemme ovat selkeämmät, ja menestyminen paljon helpompaa. Pelaamisesta kieltäytyminen yhdessä fyysisen, henkisen ja tunnetasoisen toipumisen kanssa antaa meille kyvyn selviytyä elämässä. Askeleen toisen osan hyväksyminen on joskus vaikeampaa. Siinä mainittu väärässä olemisen myöntäminen heti tarkoittaa, että olemme hiukan nöyrtyneet ja voimme vapautua vilpistä, häikäilemättömyydestä, väärästä ylpeydestä ja muista kielteisistä luonteenpiirteistä. Jos voit myöntää juuri nyt, että olet väärässä, olet todella oppimassa sisintäsi. Myönnä auliisti, jos toinen osapuoli on oikeassa. Siitä iloitseminen sekä vastakkainasettelun ja rakentavan kritiikin arvostaminen ovat jätti askeleita.

Tämä ja kaksi seuraavaa askelta joka päivä harjoitettuina ylläpitävät päivittäisen kasvun. Toisaalta, askeleet yhdestä yhdeksään eivät koskaan tule valmiiksi, vaan ne on kerrattava sopivin väliajoin yhä uudelleen."

Toipumisohjelman 12 askelta

Minun kohdallani tämä askel ja sen päivittäinen tekeminen, oli aluksi haasteellista, mutta kuten askeleessa luvataan, jälleen aika tekee toipumisessa tehtäväänsä, eikä heti tarvitse pettyä mikäli jokin asia on vielä liian iso tehtäväksesi.

Minulle oikeastaan askeleen ensimmäinen osa oli omiaan, koska olen koko ikäni tietyllä tapaa tutkaillut itseäni, omia olojani jne. Kuitenkin nyt uuden tietoisuuden itsestäni saavutettuani, ymärrän paremmin itseäni ja ollessani vapaa väärästä itsesäälistä, on itsetutkistelu huomattavasti antoisampaa, kuin aikaisemmin, jolloin itsensä tutkailu johti pääsääntöisesti itsesyytöksiin ja itsesääliin.

Askeleen jälkimmäinen osa, eli väärässä olemisen myöntäminen heti, on sujunut vähintäänkin kohtuullisesti omalla kohdallani, koska tutustuttuani askeliin ja soveltaessani niitä päivittäin omaan elämääni, olen opetellut elämään täysin rehellisesti ja sen vuoksi väärässä olemisen myöntämättä jättäminen aiheuttaa automaattisesti kasvavaa tukalaa ja tuskaista oloa, joten askeleen jälkimmäinen osa sujuu, jos nyt ei aivan automaationa, niin ainakin tukalan olon saattelemana miltein hetimmiten.

Oikeastaan tämä askel on osaltaan auttanut minua tutustumaan omaan itseeni, minuuteeni syvällisemmin ja tämän askeleen avulla olen oppinut päivä kerrallaan itsestäni aina hieman lisää. Tärkein huomio tästä askeleesta valkeni minulle jälleen kiitos kummini. Väärässä voi olla myös positiivisessa mielessä, eli jos joskus esim. epäilee ettei johonkin asiaan vielä pysty ja kuitenkin sitä yrittäessään siinä onnistuu, on hyvä muistuttaa itseään tästä askeleesta ja myöntää olleensa väärässä itsensä suhteen.

Jatkaessani tämän askeleen mukaisesti elämääni päivä kerrallaan, säännöllisesti itseäni tutkaillen ja myöntäen erehdykseni, olen vapaa elämään ilman turhia taakkoja hartioillani, täysipainoista ja hyvää elämää.

GA:n 9. askel

"Hyvitimme henkilökohtaisesti ihmisille tekomme, jos se oli mahdollista ja jos se ei vahingoittanut heitä tai muita"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Hyvittäminen tarkoittaa tässä henkilökohtaista hyvittämistä - silloin kun se on mahdollista. Jos hyvitettävän henkilön tapaaminen ei välimatkan takia käypäinsä, soitto ja lisäksi ehkä viesti voisivat soveltua sen sijaan.Valitessasi lähestymistapaa on tarpeen kysyä: noudatanko ohjelmaa ja hyväksynkö sen hankalatkin vaiheet vai etsinkö helpompaa tietä? Jokaisen on tunnistettava omikseen aiheuttamansa harmit ja niiden edellyttämät hyvitykset. Mitä hyvittäisit ensin? Muistele neljättä askelta; ehkä olet jo hyvittänyt tai aloittanut sillä tiellä. Joskus päätös syntyy paineesta, joskaan se ei välttämättä ole paras tapa. Koronkiskurit ja verottaja saattavat pelottaa sinua enemmän kuin vedonvälittäjät, jolloin silkasta pelosta aloitat ehkä heistä. Tämän jälkeen lienee vedonvälittäjien vuoro, sitten pankkien.Viimeisiksi taitavat jäädä ystävät ja sukulaiset, koska heitä et pelkää niin paljoa. Todellisuudessa heidän pitäisi luultavasti olla listasi ensimmäisinä, heti sellaisen rikoksen jälkeen, joka saattaisi johtaa oikeudenkäyntiin ja vangitsemiseen.--

Paineita helpottava kokous voi käsitellä aviollisia, juridisia jataloudellisia asioita. Suhtautuminen kokouksessa on objektiivista ? siellä antavat apuaan ihmiset, jotka itse olivat samassa tilanteessa. Yhteisen neuvonpidon onnistuminen edellyttää täyttä avoimuutta, puolison tai muun läheisen suostumista yhteistyöhön ja jatkuvaa halua noudattaa ohjelmaa kirjaimellisesti loppuun asti. Kun lähestyt ihmisiä, joita olet vahingoittanut, luulet ehkä tietäväsi heidän reagointitapansa. Koeta olla ennakoimatta suhtautumista - se ei ole ennustettavissa. Tässä kohdin tarvitaan vilpittömyyttä. Niin kauan kun olet vilpitön, voit suoraan kertoa tuottamastasi vahingosta ja siitä, kuinka aiot yrittää hyvitystä. Vastassa on velkojen maksua pitkäksi aikaa; joskus, kuitenkin harvoin, ehkä loppuelämäksi. Muista, että pitkään jatkunut uhkapeli vei asiat tähän pisteeseen, ja takaisinmaksu kestää kenties vielä kauemmin. Riippuvuudesta toipuminen on elinikäinen prosessi. Väärät teot voi korjata harjoittamalla ohjelman askelia jokapäiväisessä elämässä. Nimettömissä Pelureissa saattaa kuulla toisilta: Elä niin kuin opetat. Kun harjoitat askelia, kasvat ihmisenä ja autat perhettäsi. Pidättymällä uhkapelistä, työstämällä ohjelmaa ja hyvittämällä tekojasi palaat vähitellen muiden yhteyteen. Kauan kadoksissa ollut itsekunnioitus alkaa palautua.Hyvittäminen on paljon muutakin kuin takaisin maksamista. Et ehkä ole ottanut rahaa sukulaisiltasi. Olet saattanut muuten kohdella heitä erittäin huonosti tai välinpitämättömästi - sama saattaa koskea myös työtovereitasi,opettajiasi, naapureitasi jne."

Toipumisohjelman 12 askelta

Minulla tämän askeleen ottaminen sujui alun viivyttelyn ja vitkastelun jälkeen kuin itsestään. Ensin yritin keksiä jos jonkinmoisia tekosyitä lykätä hyvitysten tekemistä hamaan tulevaisuuteen. Oikeastihan tämän askeleen ottaminen vaatiikin juuri oikeanlaisen olon, mutta toisaalta se voi aiheuttaa myös epärehellistä selittelyä ja viivyttelyä.

No minulla tuo oieanlainen olo tuli eräänä syksyisenä aamuna, kun mietin päivän ohjelmaa ja totesin, että nyt olisi aivan hyvä päivä lähteä tapaamaan vahingoittamiaan ihmisiä.

Armottoman pelon vallassa menin ensimmäisen ihmisen luokse ja yllätykseskseni huomasin hetimiten sen, että jälleen oma mielikuvitukseni ja turha ennakoiminen asioissa aiheutti aiheetonta kauhua. Ensimmäisestä ihmisestä listani viimeiseen asti, kaikki suhtautuivat hyvitykseeni ymmärtäväisesti ja sain aivan armottoman taakan pudotettua harteiltani kiitos tämän askeleen. Kun on vuosikausia kantanut harteillaan taakkaa kaikista väärin tekemisistään ja valehteluistaan, puhumattakaan varastelusta, manipuloinnista, niin saadessaan puhuttua asioista ääneen ja kertoessaan oman tarinansa, ihmiset suhtautuvat yllättävällä tavalla sinuun ja menneisyyteesi. Nöyryys on tässäkin askeleessa avainsana, joka tuo toivottavia tuloksia.

Lisäksi ei sovi unohtaa sitä, että 8. askeleen listaan oli tarkoitus lisätä ensimmäiseksi nimeksi oma nimensä ja oman itsensä hyvittäminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Itsensä hyvittäminen omalla kohdallani on ollut asia, jonka opettelemiseen on kulunut aikaa. Sotkiessaan elämänsä totaalisesti, siinä samalla hukkaa myös oman itsensä. Noudattamalla näitä ehdotuksia, tietoisuus omasta itsestään, minuudestaan lisääntyy ja siinä samalla tulee huomanneksi myös sen, että itsekkin on joutunut kärsimään omasta menneisyydestään ja sitä kautta on automaattisesti oikeutettu hyvityksiin. Kun tutustuu itseensä huomaa myös omanarvontunnon palautuvan ja siitä seurauksena myös itsensä hyvittämisestä tulee tärkeä asia. Hiljaa hyvä tulee ja kaikki tapahtuu ajallaan.

Saatuaan kunnialla tutustuttua tähän asti ohjelmaan ja tehtyään askeleissa ehdotetut asiat omalta osaltaan, on loppujen askelten opetteleminen käytäntöön jo taas huomattavan paljon helpompaa..

GA:n 8. askel

"Teimme luettelon kaikista vahingoittamistamme ihmisistä ja meissä heräsi halu hyvittää heitä kaikkia"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Neljännessä askeleessa listasit väärät tekosi ja myös hyvät, rakentavat saavutukset. Kuudennessa askeleessa teit luettelon luonteesi kielteisistä piirteistä. Kahdeksas askel kehottaa sinua tekemään vielä yhden listan. Tällä kertaa tehtäväsi on tunnistaa kaikki, joille olet aiheuttanut vahinkoa ja tuntea halua hyvittää heidän kokemansa. Laita itsesi listalle ensimmäiseksi,älä epäröi yhtään. Olet vahingoittanut itseäsi hengellisesti, henkisesti,tunteiden tasolla, ruumiillisesti ja taloudellisesti. Oletko tuottanut vahinkoa perheellesi, työtovereille, työnantajalle, kirkonjäsenille tai jollekulle muulle? Mitä vahingon tuottaminen ylipäänsä on?Vahingoittaminen näyttää olevan toisten hyväksikäyttöä ja sitä, että riistämme heiltä oikeuden elää omaa elämäänsä. Perheenjäsenet rakastivat meitä, mutta me emme osanneet tai olleet halukkaita antamaan vastarakkautta. Sen sijaan me kenties epäonnistuimme riittävässä huolenpidossa. Oliko se varastamista? Ehkä oli, koska pakkomielteemme vallitessa veimme kaiken minkä pystyimme perheeltämme tai keneltä tahansa, jos se oli mahdollista.--

Hyvä arvostelukyky tämän listan teossa on elin tärkeää. Älä turvaudu olettamuksiin, vaan mieti kutakin tapausta ja ota se listaasi, jos tunnet aiheuttaneesi vahinkoa. Hyvä mittapuu on kysyä itseltäsi, palaisiko jonkun nimen pois jättäminen vaivaamaan sinua. Jos vastaus on kyllä, lisää nimi luetteloon. Sanokaamme sinun esimerkiksi tuhlanneen tuntikausia työajasta, kun odotit ja valmistelit pelejäsi. Uuden elämäntavan omaksuneena voit osoittaa esimiehellesi, että pystyt työskentelemään niin kuin kuuluu, ja antamaan jopa enemmän kuin mitä sinulta odotetaan. Jos joku on varastanut tavaraa tai rahaa, hänen tulisi palauttaa ne. Vääryydellä hankittu hyöty on vaikea palauttaa vaarantamatta itseään ja perhettään; mutta rahat voi jättää myös nimettömänä kirjekuoressa varkauden sovitukseksi. Siis, nämä vahingonteot pitäisi listata. Hyvittämismenetelmä määritellään seuraavassa askeleessa."

Toipumisohjelman 12 askelta

Omalla kohdallani tämän listan tekeminen käynnistyi jo osaltaan neljännessä askeleessa, koska huomasin siellä listassa olevan myös ihmisiä, jotka eivät olleet pelkästään loukanneet minua, vaan minäkin olin aivan yhtälailla loukannut myös heitä.

Tässä askeleessa suuri apu minulle oli kummini, jonka kanssa kävimme yhdessä läpi erilaiset tilanteet, joissa koin loukanneeni jotakuta ja sitä kautta aloin huomaamaan, ettei tämän askeleen tarkoitus suinkaan ole pyytää olemassaoloaan anteeksi. Toisin sanoen, tarkoitus ei ole lähteä huutelemaan ympäriinsä anteeksi pyyntöjä, vaan valita listaansa ihmiset, joiden loukkaaminen painaa mielessä. Minulla ihmiset joita olin eniten loukannut, löytyivät melkein kaikki lähipiiristäni, vanhemmista, sisaruksista, sukulaisista jne. Olinhan kustantanut melkein kokonaisuudessaan pelaamiseni lähipiirini kustannuksella.

Tämän listan tekeminen sinällään ei ollut kovin vaativa, mutta seuraavassa askeleessa oleva hyvitystyö sitten tuntuikin jo eri suurelta työltä. Seuraavassa siitä lisää..

GA:n 7. askel

"Nöyrästi pyysimme Jumalaa(sellaisena, kuin hänet käsitimme), auttamaan vajavaisuutemme poistamisessa"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Sinua kehotetaan nyt ottamaan selville ja korkeamman voimasi avulla pääsemään irti luonteenvioistasi. Onko tämä todella tarpeellista? Varmasti on! Luonteesi vääristymät olivat pelaamisen merkittävin syy. Niinpä niissä pysyminen voi johtaa takaisin pelaamiseen. Otettakoon yhdeksi esimerkiksi viha. Olettakaamme, että joudut väittelyyn, epäonnistut siinä ja vihastut silmittömästi; vihastuminen muuttuu raivoksi. Silloin sinusta tuntuu, että on tehtävä jotain, jotta tämä rankka vihan tunne lievenisi, ja turvaudut tuttuun keinoon pelaamiseen. Entuudestaan tulee mieleesi, että se helpotti vihan tunteen tuomaa tuskaa ainakin tilapäisesti. Pakonomainen pelaaminen on itse opittu, heiveröinen vaste elämälle. Sinun on vapautettava itsesi pelaamisen tuomasta levottomuudesta. Miten tällaisen tilanteen toistumisen voi estää? Ensiksikin sinun on haluttava irtautua tästä luonteenpiirteestä. Jotta huomaisit sen tuhoavuuden, halu irtautua siitä syntyy helpommin kun tajuat,kuinka paljon on kyseessä. Mikäli olet masokisti, muuttumisen halu voi syntyä hitaammin. Kun kuitenkin varmasti haluat elää, yritä ottaa neuvottu askel ja pyydä nöyrästi korkeampaa voimaasi poistamaan kielteinen luonteenpiirteesi.--

Nöyrästi apua pyytämään - minäkö -mukava kaveri joka ei koskaan loukkaa muita kuin itseään? Kun olet selviytynyt näin pitkälle, täysin omillasi, kuinka voit pyytää nöyrästi apua? Katsopas taaksesi täysin rehellisesti. Oletko tosiaan ollut voittaja! Sekasortoisten vuosiesi aito tarkastelu varmaankin vakuuttaa sinut siitä, että vihasta on päästävä, vaikka vain vähitellen. Voit keskittyä ainoastaan yhteen luonteesi vikaan kerrallaan. Tämä on hitaampi prosessi, mutta näin pystyt keskittymään selkeämmin. Sitä paitsi, vain yhden piirteen työstäminen kerrallaan luonnistuu helpommin useimmille meistä."

Toipumisohjelman 12 askelta

Minun vuosikausia jatkunut pakenemiseni ajoi minut tuhoamaan itseni ja elämäni kokonaan. Jatkuva itsensä tutkiminen on nyky hetkessä paljastanut joukon luonteen vikoja, jotka olivat syy/seuraus riippuvaisuus käyttäytymiselleni. Itsekkyys, itsekeskeisyys, omahyväisyys, loukattu ylpeys, laiskuus, ahneus, viha, katkeruus..jne..

Lisäksi olen esimerkiksi vuosia pelännyt kaikkea/kaikkia. Pelaaminen varsinkin oli "mainio" keino paeta hetkeksi todellisuutta. Todellisuudessa pakenin omia tunteitani, tunteita, joita en koskaan ollut oppinut tunnistamaan, saati käsittelemään.

Kun on lapsuutensa kasvanut perheessä, jossa koko ajan on enemmän tai vähemmän tulehtunut ilmapiiri, ei jää tilaa puhua omista tuntemuksistaan kenellekkään. Lisäksi olen tiedostanut jo jonkin aikaa sen, että oikeastaan minulla ei ollut lapsena juuri tilaa olla lapsi, vaan minun piti olosuhteiden pakosta kasvaa aikuiseksi jo aivan pienenä. Olen myös nykyään tiedostanut sen, että olen koko lapsuus ajan ollut vanhempi omille vanhemmilleni, terapeutti, sovittelija jne.

Omien tunteiden tukahduttaminen tuli automaatioksi jo lapsena, joten ymmärrettävästi niiden tukahduttaminen haitallisilla riippuvuuksilla oli aivan luontainen jatko tuohon sairaaseen kuvioon.

Kun sitten ajaa oman elämänsä päätepysäkille ja siinä toivottomuuden tilassa joku tarjoaa sinulle auttavan kätensä, niin avun vastaanottaminen ei todellakaan tapahdu hetkessä. Kun sitten tuskan kautta ajautuu pakon sanelemana antautumaan ottamaan tuota apua vastaan ja huomaa sen tervehdyttävän vaikutuksen, on omien luonteen heikkouksien tunnistaminen ja tunnustaminen automaattinen seuraus kaikesta. Omalla kohdallani katkeruus ja viha olivat kaksi syövyttävintä luonteen vikaa ja niistä pois oppiminen vie aikaa. Itsetutkistelu on avain oman itsensä tuntemiseen ja tuon uuden tietoisuuden avulla omista katkeruuden ja vihan tunteista on helpompi opetella eroon. Itsensä ja oman elämänsä hyväksyminen sellaisena, kuin se tässä hetkessä on, on myös yksi iso osa omassa toipumisessa, joka seuraa lisääntyvän itsetuntemuksen seurauksena.

Tässä hetkessä pyrin tutkimaan itseäni päivittäin ja mikäli huomaan jossakin kohtaa alkavani ajatella/toimia entisellä tavalla, on siinä hetkessä hyvä huomata tämän ohjelman auttavan siihenkin(10. askel) ja elämän ajautuminen entiseen tuhoiseen käyttäytymiseen on huomattavan paljon helpompi ennakoida ja estää. Lopuksi voisin vielä mainita sen, että saatuaan kokemuksen 7. askeleen vaikutuksesta, on armottoman helpottavaa huomata se, että aikaisemmin vallalla ollut itseviha, alkaa hitaasti muuttumaan itsensä hyväksymiseksi ja itsensä arvostamiseksi, jolloin myös omassa itsessään olevat hyvät luonteenpiirteet saavat tilaa tulla esiin. Kun opettelee elämään siten, että ottaa toiset ihmiset huomioon ja hyväksyy myös heidät, niin omasta elämästä on helppoa oppia nauttimaan. Teet hyviä asioita ja hyviä asioita tapahtuu myös sinulle.

Seuraavissa askeleissa palaamme 4. askeleen tutkistelun tuloksiin ja aloitamme vahingoittamiemme ihmisten hyvittämisen. Seuraavat kaksi askelta ovat omalla kohdallani askeleet, jotka ovat osaltaan antaneet minulle tunteen, etten ole ollenkaan niin paha ihminen, kuin aikaisemmin ajattelin.

GA:n 6. askel

"Olimme täysin valmiit pääsemään eroon näistä luonteemme heikkouksista"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Seuraavassa joitakin luonteemme heikkouksia:

Vihanpito, häikäilemättömyys, ahdistuneisuus, fanaattisuus, omahyväisyys,

toisten tuomitseminen, epärehellisyys, itsekeskeisyys,

väärä ylpeys pelko, turhautuminen, vihamieleisyys, kärsimättömyys, riittämättömyys, suvaitsemattomuus, kateellisuus, laiskuus, rienaaminen, viivyttely, tunnontuskat, kauna, kostonhalu, itsekkyys, itsesääli, omanvoitonpyynti, huolestuneisuus.

Talon siivoaminen ei ole helppoa etenkään silloin, kun likaa on kertynyt jopitkältä ajalta. Useimmat pakonomaiset pelurit, jotka ovat liukastelleet läpielämänsä piiloutuen itseltään, pyrkivät nyt poistamaan naamionsa nähdäkseen itsensä selvemmin.--

Neljännessä askeleessa löysimme monia väärinkäytöksiä, minkä jälkeen pyrimme tiedostamaan ne. Viidennessä askeleessa myönsimme ja keskustelimme jonkun toisen kanssa näistä puutteellisuuksistamme. Helpotus oli suunnaton. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan saimme kokea vapautta. Voit tuntea pystyväsi siihen, jos harjoitat ohjelmaa ja jos pyydät ja hyväksyt korkeamman voimasi avun. Kuudennessa askeleessa nämä luonteesi epäsuotuisat piirteet tulee työstää ja poistaa, jos haluat parhaan mahdollisuuden pysäyttää sairautesi. Tiedämme jo,että luonteen virheet ja kielteiset tunteet todella häiritsevät tyyneyttämme. Pyri tyyneen mieleen ja huomaat, että päämäärän tiellä on vain vähän esteitä. Ennen oli kaikki häiriöksi. Nyt se mitä tiedämme, estää meitä palaamastavanhaan elämäntapaan."

Toipumisohjelman 12 askelta

Minun elämäni todellakin kulki niin vääjäämättömästi kohti täydellistä tuhoa, että päästyäni tämän askeleen kohdalle, olin todellakin täysin valmis luopumaan/luovuttamaan ja antamaan kaikki luonteen heikkouteni pois, jos vain joku tai jokin ne minusta poistaisi.

Ajan kuluessa olen oppinut huomaamaan, että luonteen heikkouksien poistaminen vaatii ongelmaiselta itseltään vain sen, että pitää huolen omasta osuudestaan asioissa. Olen huomannut myös sen, että kaikkein kauheimmat heikkoudet(riippuvuudet) poistetaan/poistuu, jos itse on valmis tekemään oman osuutensa. Pakonomaisten riippuvuuksien poistuminen omalla kohdallani on vaatinut minulta vain sen, että opettelin käymään ryhmässä, puhumaan omista asioistani/oloistani mahdollisimman rehellisesti, sekä omaa tahtiani tutustuin ohjelman 12 ehdotukseen.

Nyky hetkessä minulla ei ole enää mitään tarvetta juoda, syödä mitään huumaavia "nappeja", eikä pelata. Noiden riippuvuuksien kohdalla, minulla todellakin löytyi oma pohja, joka mahdollistaa sen tarvittavan nöyryyden, jonka tämän askeleen ottaminen edellyttää. Nöyryys, tuo ominaisuus, joka on ihmiselle välttämätön, mikäli haluaa pysyä oikealla tiellä. Nöyryydestä tarkemmin seuraavassa askeleessa..

GA:n 5. askel

"Myönsimme itselemme ja jollekulle toiselle ihmiselle väärien tekojemme todellisen luonteen"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Seuraava tehtäväsi on valita joku avuksesi viidenteen askeleeseen. Tämän ihmisen tulisi täyttää kaksi ehtoa; hänellä pitäisi olla kokemusta ja viisautta auttaa näkemään tilanne selkeämmin, ja hänen olisi osattava pitää keskustelu ehdottoman luottamuksellisena. Ehkä kummisi ryhmästä on looginen valinta, ehkä pappi tai hyvä ystävä sinun itsesi on tehtävä se.

Lue uudelleen neljäs askel ja käytä muistiinpanojasi työlistana. Rehellisyys, ennakkoluulottomuus ja vilpittömyys saavat kaiken sujumaan paremmin. Itsetuntosi joka ei pidä ajatuksesta esitellä väärinkäytöksiäsi, hyväksyy nopeasti terveen ilmapiirin. Tulet näkemään itsesi paljon selvemmin neljännen askeleen jälkeen, ja tämä oivallus säilyy. Itsetuntemukselle ei aseteta mitään rajoja. Löytämäsi tyyneyden ansiosta voit kuunnella rauhallisesti ja oppia.Tietoisuutesi todella kasvaa. Syyllisyydestä pääsemisen helpotus tulee olemaan suunnaton. Nöyryys on hyvin vaikeasti tavoitettava luonteenpiirre, se näyttää karkaavan ihmiseltä, joka luulee omaavansa sen. Olkoonkin näin, sinun täytyy hankkia apua tullaksesi tasapainoiseksi ja näin tehdessäsi saavuttaa nöyryys, jotaitse et tiennyt sinusta löytyvänkään.

Älä ota tätä askelta kevyesti äläkä vähättele sen tärkeyttä. Ne jotka ovat ottaneet tämän askeleen, tuntevat sisimmässään, että tämän askeleen käyminen on oikea tie syyllisyydestä vapautumiseen. Syyllisyyteen suhtautuminen ehdotetulla tavalla auttaa sinua monin tavoin. Rehellisyys itseäsi kohtaan kasvaa, kun näet selvästi syyllisyytesi. Et enää tunne itseäsi ainoaksi laatuaan. Pikemminkin liityt ihmisten joukkoon tietäen, että et ole enää yksin. Ohjelman opetukset käyvät toteen. Tajuat, ettei ole olemassa kahta samanlaista peluria ja ettei kukaan silti ole harvinaislaatuinen. Ohjelmaan liittyminen antaa tunteen, että sinua ymmärretään. Et ole enää yksin, ja tieto siitä ilahduttaa. Kun ristiriitoja tulee, yksilö pyrkii vetäytymään tästä mainiosta yhteisöstä. Silloin viides askel auttaa selvittämään nämä ristiriidat, ja voit sanoa koko maailmalle: Olen ihminen."

Toipumisohjelman 12 askelta

Kuten aikasemmassa askeleessa jo kerroin, minulla 5. askeleen tekeminen sujui siinä suhteessa ongelmitta, kun kävin askeleita ja elämääni läpi oman kummin avulla. Samalla tutkiessani itseäni, puhuessani menneisyydestä, huomaamatta tulin puhuneeksi omien väärien tekojeni todellista luonteista, vaikken aivan heti olisikaan sitä itse huomannut. Jälleen apuna ollut kummi oli korvaamaton tässäkin asiassa. Kuunneltuaan kertomustani, hän välillä kertoi omasta kokemuksestaan samankaltaisissa tilanteissa ja aivan yhtäkkiä minulla välähti, "Tuon takiahan käyttäydyin noin tuossa tilanteessa", eli toisin sanoen, heräsin huomaamaan omien vikojeni todelliset luonteet. En usko niitä pystyneeni paikantamaan ilman toisen ihmisen kokemusten jakamista.

En ehkä pysty täysin kuvaamaan tässä sitä helpotuksen tunnetta, joka minut valtasi, saatuani kerrottua rehellisesti kaikki tapahtumat ja tekemiseni menneisyydestä. Kerroin kummille sellaisia asioita, joita en aikaisemmin ollut kuvitellut kenellekkään pystyväni myöntämään ja olinkin aikonut viedä ne hautaan mukanani. Opin samalla erään tärkeän asian toipumiseen liittyen. Jaettu huoli on helpompi kantaa ja kerrottu töppäys on helpompi antaa itselleen anteeksi ja "unohtaa". Laitoin sen vuoksi tuon unohtaa -sanan lainausmerkkeihin, että menneisyys on hyvä pitää mielessään siinä, jos jossain välissä tulee tarve palata hetkeksi siihen, verratakseen missä nyt on menossa ja muistuttaakseen itseään, mistä on lähtenyt liikkeelle. Minulla on tapana välillä miettiä menneisyyttäni sen vuoksi, että päivänä, jolloin on vaikeaa, menneisyyttä miettimällä ei ole vaikeaa saada itselleen matalapaineiseen oloon muutosta, koska hetken muistelulla, kiitollisuus valtaa mielen.

Kun olin käynyt kummin opatuksella läpi koko elämäni karmean kirjon, myönnettyäni hänelle rehellisesti kaiken, tuntui kuin olisin saanut toisen mahdollisuuden aloittaa totaalisen puhtaalta pöydältä elämäni, totaalisen uusiksi. Tuo tunne on melkein kuin olisit uudelleen lapsi, mutta toisaalta varustettu valmiiksi jo sellaisella kokemuksella, ettet aivan heti mene tekemään mitään tyhmyyksiä. Tuosta tunteesta alkoi minun tasapainoisen elämäni rakentaminen, toisin sanoen, olen joka päivä pyrkinyt elämään siten, ettei minulla olisi mitään ylimääräistä painolastia perässäni raahattavana.

Onneksi nämä askeleet ovat alun alkujaan muovautuneet kokemuksien kautta sellaisiksi, joiden avulla/joita noudattamalla, tuollainen turha lastin raahaaminen on mahdotonta. Siis jos on valmis tekemään päivittäin oman osuutensa askelien suhteen, eli soveltamaan niitä käytännössä/ jokapäiväisessä elämässään, omien parhaiden kykyjensä mukaisesti.

GA:n 4. askel

"Suoritimme moraalisen ja taloudellisen itsetutkistelun syvällisesti ja pelottomasti"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Luota korkeampaan voimaan ja siivoa sitten talosi. Ensimmäiset kolme askelta ovat luoneet perustan neljännelle. Ne ovat voimattomuuden myöntämistä pelaamisen nähden ja kykenemättömyyttä hallita elämän ongelmia. Hanki nyt -jos mahdollista - kokeneempi jäsen opastajaksi ja kumppaniksi jäljellä oleviinaskeliin. Yhdessä voimme saada aikaan paljon sellaista, mihin emme pystyisi yksin. Neljännessä askeleessa on talon siivouksen vuoro. Aloita tiukka itsetutkiskelu ja muistiinpanot voidaksesi paikallistaa niin syyllisyyden kuin kaiken hyvänkin, jonka voit sisältäsi löytää. Tämä etsintä on terveellistä ja tarpeen, koska piilevä ja kasvava syyllisyys on ollut kauan vihollisesi. --

Kuinka pystyt neljännessä askeleessa paljastamaan kaiken syyllisyytesi?Suureksi avuksi voi olla neljännen askeleen tutkiskeluoppaan huolellinen lukeminen. Saat sen kansainvälisestä keskustoimistosta tai ryhmästäsi. Elämänkaaresi kertaaminen lähtien ensimmäisestä vedonlyönnistä tai vielä varhaisemmasta vaiheesta aina nykyhetkeen saakka tulee silloin viitoitetuksi. Tutkiskelun myötä monet pitkään unohduksissa olleet syyllisyyden alueet nousevat mieleesi. Ehkä tulet löytämään jonkun seuraavista halujen tyydyttämisen, ahneuden, valehtelun, epärehellisyyden, epäonnistumisen vastuunottamisessa, itsetuhon, toisten tuhon, suhteettoman ajanhukan, häikäilemättömyyden, katkeruuden, mustasukkaisuuden ja monet muut. Syyllisyyson henkilökohtaista; siksi se on kaivettava itse esiin."

Toipumisohjelman 12 askelta

Omalla kohdallani juuri tämä 4. ja 5. askel olivat ne, joiden avulla aloin vapautumaan pakonomaisista riippuvuuksistani. Toisaalta olen sen luontoinen ihminen, että ilman armottomia tuskatiloja, en olisi asioille juuri mitään ollut valmis tekemään. Minun tapauksessani tuo tuska kasvoi kasvamistaa, kunnes olin siinä tilassa, että joko alkaisin purkamaan elämääni kummini kanssa tai palaisin entiseen tuhoiseen elämänmalliin. Onneksi minulla tuossa hetkessä oli puhelinsoiton päässä ihminen, jolla oli omakohtainen kokemus askeltyöstä oman kumminsa kanssa. Kauheat kipuilut ja itsensä rankasemistaistelut piti vielä muutamana päivänä käydä, ennen kuin antauduin kokonaan.

Onnekseni elämä on kulkenut kohdallani tasaisesti kohti parempaa, sen jälkeen kun päätin alkaa apua ottamaan vastaan. Tuon päätöksen saatuani, olen opetellut olemaan valmis mihin tahansa, ettei minun enää tarvitse paeta päihteisiin tai pelaamiseen. Kun on valmis mihin tahansa, on myös valmis tekemään nämä ehdotetut toimenpiteet ja ainakin minun, kuten monen muunkin kohdalla, näiden askelten vaikutus on ollut vääjäämätön. Askelten avulla vapautuu elämään nyky hetkeä. Enää ei tarvitse vetää sitä armottoman painavaa kivirekeä perässään. Kerran kunnolla "oksennettuaan" ulos itsestään kaiken menneen, niin siinä samalla huomaa alkavansa luottamaan ensin yhteen ihmiseen ja sitä kautta toisiinkin. 4. askeleen tutkistelu on mielestäni hyvä suorittaa kummin tai jonkun luotettavan henkilön kanssa yhdessä ja ainakin omalla kohdallani askel oli helpompi tehdä siten, että kummini kertoi ensin oman elämänsä karmeimmat tapahtumat/töppäykset/valehtelut yms, jonka jälkeen itse huomasi, ettei se oma menneisyys olekkaan niin hirveä, kuin omassa päässään sitä on miettinyt.

Toisaalta käytyään perusteellisesti läpi menneen elämänsä, siitä alkaa löytämään palasia, joista voi alkaa hitaasti mutta varmasti rakentamaan omaa minuuttaan. Omalla kohdallani näiden askelten myötä paljastui vuosikausia jatkunut pakeneminen erilaisiin rooleihin ja enää minun ei tarvitse sitä harrastaa. Osaltaan tuossakin tapahtumassa minulta putosi suuri taakka, koska valheeseen perustuva roolielämä on harvinaisen kuluttavaa.

Lisäksi askelten myötä aloin oppia tunnistamaan itsestäni eri luonteenpiirteitä, tunteita, vajavuuksia ja vahvuuksia. Noiden piirteiden löydyttyä, on sitten huomattavasti helpompaa aloittaa koko elämän ajan kestävä rakennusprosessi, prosessi jossa kootaan yhteen vahvuuksia ja heitetään vajavuuksia menemään. Tuosta prosessista sitten päivä kerrallaan rakentuu oma minuus ja tasapainoinen elämä. Otettuaan 4. askeleen tutkistelun tosissaan, on löytämänsä asiat mahdollisimman pian päästävä myöntämään 5. askeleen mukaisesti, koska ilman päivänvaloon saattamista nuo löydökset voivat vetää meidät takaisin menneeseen. Suorittamalla askelia kummin kanssa, tuo myöntäminen 5. askeleen mukaisesti tulee automaationa askelissa eteenpäin mentäessä. Eli kohti 5. askelta..

GA:n 3. askel

"Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme tämän oman ymmärryksemme mukaisen Voiman haltuun"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Olimme voimattomia pelaamiseen nähden - elämämme muuttui täysin hallitsemattomaksi, mutta toisessa askeleessa huomasimme, että apua on tarjolla. Kysy itseltäsi, tarvitsetko apua, ja huomaat, että todella tarvitset, muutenhan et olisi tullut Nimettömiin Pelureihin. Jos aiot pysäyttää tämän sairauden, tarvitset kaiken saatavilla olevan avun. Pidä siis mielesi avoimena ja jatka työtä kolmannessa askeleessa.Mitä pitäisi tehdä? Tee aluksi vain päätös siitä, että haluat suunnata tahtosija elämäsi itseäsi korkeamman voiman huomaan. Tätä halukkuutta tarvitaan kolmannessa askeleessa. Tässä vaiheessa saatat protestoida: En usko Jumalaan,ja siksi tämä askel ei voi toimia. Se voi, jos huomaat, että NimettömätPelurit ei ole uskonnollinen vaan hengellinen toveriseura. Avoimella mielelläalat tajuta, että et ole enää todellakaan yksin; Nimettömät Pelurit liittäämeidät toisiimme."

Toipumisohjelman 12 askelta

Omalla kohdallani tämä askel tuotti todellisia vaikeuksia. Oikeammin itse tein askeleesta turhan tuskaisen ymmärtää. Kysymyshän vain on siitä, ettemme omin voimin voi hallita pelaamistamme, saati päästä siitä eroon.

Tässä kohtaa yksinkertaisimmillaan askel kehoittaa luovuttamaan pelaamis ongelmasta vapautumisen ryhmän haltuun. Luottamaan siihen, että säännöllisellä ryhmässä käynnillä, rehellisesti asioista puhumalla ja opettelemalla ohjelmaa, sinulla todellakin on mahdollisuus parempaan elämään. Siis tahdon luovuttamista pois omavoimaisesta taistelusta, jonka meistä jokainen on joutunut myöntämään hävinneensä jo niin lukemattomia kertoja.

Minä taas tein tämän askeleen itselleni todellisten tuskien tantereeksi. Perfektionismini vallassa, suuruudenhulluuttani ajattelin, etten saa tästä askeleesta luvattua vaikutusta, ellen totaalisesti pyri luovuttamaan kaikkea tahtoani ja koko elämääni oman ymmärrykseni mukaiselle Jumalalle. Huvittuneena voin kertoa, että omalla kohdallani eräs tuskien taistelu käytiin sellaisessa mielentilassa, jossa mietin, etten kykene askelta sisäistämään, ellen ensin hylkää kaikkea, muuta vähintään vinku intiaan, eristäydy täysin ulkomaailmasta ja ala suurinpiirtein lukemaan raamattua 24/7 ja paastota samalla :)

No onneksi askeleen sisäistäminen ei sentään minullakaan vaatinut tuollaista. Oikeastaan se vaati vain sen tosi asian myöntämisen, ettei minun tarvitse kaikesta selvitä yksin. Opettelemalla luottamaan toisiin ihmisiin ja hyväksymään sen, että elämässä on vallalla suurempia voimia kuin omani, elämästäni tuli kerralla huomattavasti täysipainoisempaa. Paljon kuitenkin piti tapahtua, ennen kuin kykenin luovuttamaan. Eräs kulmakivistä oli isäni kuolema, menetys jossa tajusin, etten voi, eikä minun todellakaan tarvitse pyrkiä epätoivoisesti hallitsemaan kaikkia/kaikkea.

Nyttemmin olen kasvanut ymmärtämään sen, että mitä enemmän opettelen luovuttamaan ja mitä enemmän opettelen ottamaan vastaan elämän sellaisena, kuin se milloinkin kohdalleni suodaan, sitä vähemmän minun tarvitsee kuluttaa energiaani turhaan taisteluun ja turhaan katkeruuteen asioiden kanssa. Opettelemalla luopumaan omista turhista vaatimuksistani, olen huomannut sen, että elämä kyllä järjestyy myös minun kohdallani juuri parhainpäin, ilman että itse olen juurikaan omaa osuuttani enempää asioiden eteen tekemässä. Nyky hetkessä minut valtaa heti tietynlainen ahdistus, jos alan vaatimaan elämältä enemmän, kuin mitä tässä hetkessä minulle suodaan ja siitä toisaalta olenkin oppinut tutkimaan itseäni ja vaikuttimiani. Olen yksinkertaisesti oppinut tuskan kautta ottamaan vastaan sen, mitä elämä minulle antaa, eikä minun oikeasti tarvitse muuta tehdä, kuin tarkkailla omia motiivejani asioissa, kun motiivini ovat oikeita, hyviä asioita tapahtuu, niin minulle, kuin myös läheisilleni.

Mikä parasta, minun ei enää tarvitse pelata. Aikaisemmin kun elin sen harhan vallassa, ettei minusta koskaan ole mihinkään, ei elämässä, eikä missään ammatissakaan. Kuvittelin itsesäälissä ja laiskuudessani, etten koskaan työnteolla tule saavuttamaan mitään, mistä olen haaveillut(oma asunto, auto jne..). Onneksi luovuttaminen ja oman osuuden tekeminen asioissa on opettanut minua siinäkin, että rehellisesti elämällä ja ilman pelaamatta, minullekkin suodaan mahdollisuus opiskella itselleni ammatti ja sitä kautta saavuttaa itselleni jotakin omaa. Toisaalta olen kasvanut myös huomaamaan sen, etten välttämättä edes tarvitse mitään edellä mainittua saavuttaakseni elämässä tasapainon. Henkisesti rikas elämä on niin paljon enemmän, kuin materiaalisesti rikas elämä ja kaikki perustuu nöyryyteen hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa ja rohkeuteen muuttaa mitkä voi.

GA:n 2. askel

"Opimme uskomaan, että jokin itseämme Korkeampi Voima voisi palauttaa meille entisekseen normaalin ajattelu- ja elämäntavan"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Nyt kun olemme ensimmäisessä askeleessa tulleet vakuuttuneiksi voimattomuudestamme pelaamisen suhteen ja elämän hallinnan muuttumisesta mahdottomaksi, meille kerrotaan, että vain itseämme suurempi voima voipalauttaa meille normaalin ajattelu- ja elämäntavan. Tämä tarkoittaa sitä,että emme kykene tekemään sitä omin päin. Tässä kohdin meidän on ryhdyttävä ajattelemaan yhä avoimemmin mielin. Vain siten opimme ymmärtämään toisen askeleen todellisen luonteen. Useimmat, ehkä kaikki jäsenemme, ovat huomanneet itsessään vastarintaa tai haluttomuutta olla tekemisissä suuremman voiman kanssa. Ajatus siitä, että itseämme suurempi voima voisi palauttaa meille normaalin ajattelu- ja elämäntavan, ei ole helppo. Jos kuitenkin todella uskomme voimattomuuteemme pelaamiseen nähden ja siihen, että meillä on sairaus, joka vähitellen tuhoaa elämämme, tarvitsemme epätoivoisesti siihen ratkaisun."

Toipumisohjelman 12 askelta

Omalla kohdallani peliongelma meni niin pitkälle, että tiesin siitä vapautumiseen tarvittavan vähintäänkin pienimuotoisen ihmeen. Tuo ihme on tapahtunut kohdallani. Se mikä tai kuka tuon ihmeen sai aikaiseksi, ei enää kohdallani ole epäselvää. Olen oppinut uskomaan itseäni suurempaan Voimaan, oman ymmärrykseni mukaiseen Jumalaan. Minulla tuo oppiminen tapahtui asteittain ja erinäisten tuskatilojen kautta. Lisäksi täytyy mainita se, ettei tämän ohjelman kohdalla ole kyse uskosta tai epäuskosta, riittää kun myöntää ettei itse ole ongelmiaan kyennyt selvittämään ja tarvitsee siihen apua. Ohjelma ei vaadi uskomista Jumalaan, vaan ennakkoluulotonta mieltä, siis kysymys ei ole uskon asioista, vaan hengellisestä toipumisohjelmasta.

Tärkeintä tässä askeleessa on säilyttää ennakkoluuloton mieli, eikä toisaalta kannata liiaksi alkaa pohtimaan, mitä tämä askel tarkoittaa. Jokaisen ongelman kanssa painivan olisi kuitenkin hyvä miettiä sitä tosi asiaa, onko itse onnistunut ongelmaansa ratkaisemaan, haluaisiko ongelman ratkeavan ja mitä itse olisi valmis sen eteen tekemään.

Omalla kohdallani pohjakosketus tämänkin ongelman kanssa, oli niin raju, etten enää apua etsiessäni enää halunnut pois sulkea mitään vaihtoehtoa, vaan olin valmis mihin tahansa, ettei minun enää tarvitsisi pelata. Kuitenkin jokainen tämän riippuvuuden kanssa taistellut ihminen tietää, mitä ongelmia elämään tämä riippuvuus tuottaa, joten jos joku tai jokin tuosta ongelmienvyydistä auttaa ulos, niin eikö se ole tärkeintä?

Tietysti minullakin oli alussa ennakkoluuloja. Kuitenkin tuossa auttoi se tieto, ettei tässä ole mitään tekemistä minkään kirkkouskonnon kanssa, vaan ainoa vaatimus on halu lopettaa pelaaminen ja myöntää olevansa yksin voimaton ongelmansa kanssa. Tuossa hetkessä riittää aluksi, että on valmis varauksetta myöntämään sen, että esimerkiksi ryhmä sinällään on itseäni suurempi voima ja ryhmässä käymällä minullakin on mahdollisuus palata 2. askeleen mukaan entiseen ajattelu- ja elämäntapaan, eli ajatusmaailmaltani ja elämäntavoiltani aikaan jolloin en vielä ollut pelannut.

Omalla kohdallani matka entiseen on ollut kivinen. Nyky hetkessä ymmärrän täysin asioiden oikeat tarkoitukset matkalla tyyneyteen. Omalla kohdallani matkaan liittyy myös vastoinkäymisiä, mutta toisaalta juuri nuo tietyt vastoinkäymiset ovat osoittautuneet juuri sellaisiksi, jotka ovat auttaneet minut yli tiettyjen ennakkoluulojen. Esimerkiksi isäni kuolema on ollut tapahtumana sellainen, jonka nyky hetkessä sisäistän olleen kohdallani niin äkillinen ja suuri menetys, että tuohon elämänvaiheeseen tapahtumana, en siitä olisi yksin selvinnyt. Onneksi minun ei tarvinnutkaan, vaan olin oppinut luottamaan sen verran toisiin ihmisiin, että uskaltauduin turvautumaan heihin surussani. Nyt mietittynä elämäni on muutoinkin kulkenut vääjäämättömästi kohti nyky hetkeä siten, että suurinkin takaiskulta tuntunut tapahtuma on osoittautunut suurimmaksi siunaukseksi, matkalla kohti täysipainoista elämää, elämää jossa tiedän kuka olen ja mistä tulen. Lopuksi voin vain sanoa sen, että omalla kohdallani juuri tämä toinen ja varsinkin seuraavana tuleva kolmas askel ovat olleet toisaalta askeleet, jotka ovat olleet eräät vaikeimmista ottaa, mutta toisaalta armottomien, omien ennakkoluulojeni aiheuttamien kipuilujen läpikäynnillä, olen saavuttamassa tilanteen, jossa minun ei tarvitse enää kyseenalaistaa mitään näihin askeliin liittyvää, vaan voin sanoa täydestä sydämestäni allekirjoittavani näiden askeleiden sisällyksen/vaikutuksen todellakin. Olen siis vapautunut ennakkoluuloistani ja sensijaan oppinut uskomaan..

Ennakkoluulottomasti kohti seuraavaa askelta..

GA:n 1. askel

"Myönsimme voimattomuutemme pelaamisen suhteen- ja että emme pystyneet enää hallitsemaan elämäämme"

Toipumisohjelman 12 askelta

"Me Nimettömät Pelurit uskomme, että peliongelmamme on jatkuvasti paheneva tunne-elämän sairaus, jota suurinkaan tahdonvoimamme ei pysäytä eikä hallitse.Me tiedämme tämän kokemuksesta. Uskoimme kenties monestikin, että suuri voitto kyllä ratkaisee kaikki ongelmamme. Mutta useimmat huomasivat - pian voittonsa jälkeen - vaikeuksien vain lisääntyneen.Me jatkoimme pakonomaista pelaamista. Huomasimme ottaneemme riskin perheen,ystävien, turvallisuuden ja työpaikan menettämisen suhteen. Siitä huolimatta jatkoimme. Pelaamisemme johti jopa laittomuuksiin, rikossyytteeseen, mielensairastumiseen tai itsemurhayritykseen. Me vain pelasimme, emme kyenneet lopettamaan.Sorruimme uskomaan, että jos taloudelliset ongelmat vain ratkeavat, pystymme jättämään pelin tai jopa pelaamaan ja elämään normaalien ihmisten tapaan.Monet kerrat vannoimme, että emme pelaa enää, uskoimme tahdonvoimaan. Uskoimmev alheeseen. Uskoimme, että meillä on voimaa lopettaa pelaaminen tai hallita sitä. Koska emme kyenneet rehellisesti katsomaan peliongelmaamme, saatoimme jatkaa pelaamista. Kaikista todisteista huolimatta me yhä kielsimme totuuden pelaamisestamme."

Toipumisohjelman 12 askelta

Mitä tarkoittaa tuo askeleen voimattomuus pelaamisessa? Omalla kohdallani se tarkoittaa sen tosi asian rehellistä myöntämistä itselleni, etten jo aikaa sitten kyennyt enää itse hallitsemaan pelaamistani missään muodossa, vaan pelaaminen hallitsi minua totaalisesti. Tosin sanoen tässäkin tapauksessa on kysymys tunne-elämän sairaudesta, joka ollessaan akuutissa vaiheessa, pahenee vain koko ajan ja voi pahimmillaan johtaa jopa itsemurhaan.

"Voimattomuuden myöntäminen muuttuu lujaksi kalliopohjaksi.."

Tässä kohtaa tuo paradoksi ainakin omalla kohdallani toimi täydellisesti. Eli myöntämällä voimattomuuteni, sain voimaa pysyä pelaamatta aluksi, josta seurauksena ajan myötä ryhmässä käymällä ja noudattamalla ohjelman ehdotuksia, saavutin tilan, jossa minun ei enää tarvitse taistella pelaamattomuuden kanssa, vaan tiedostan oman sairauteni totaalisesti ja myönnän sen rehellisesti itselleni ja olen sitä kautta vapautunut pelihimosta kokonaan.

Mitä tuo vapautuminen on tuonut tullessaan? En enää ajattele pelaamista ollenkaan. Se on ongelmapelaajalle niin suuri muutos elämässä, että jo pelkästään asian tajuaminen vie oman aikansa. Nyky hetkessä kykenen ilman minkäänlaisia polton tunteita, katsomaan vierestä jos joku ystäväni esimerkiksi pelaa peliautomaattia. Itselleni on takoutunut takaraivoon se tosi asia, etten enää koskaan voi pelata mitään uhkapelejä, en edes riviä lottoa. Lisäksi esim. parisuhteessani pelaamattomuuteni on tuonut osaltaan luottamuksen, joka parisuhteessamme on ollut kadoksissa alusta lähtien. Luottamuksen palautumisesta kerron tarkemmin myöhemmissä askelissa.

Kaiken tämän ylläpitäminen vaatii rehellisyyttä myöntää oma riippuvuutensa päivittäin itselleen, sekä säännöllisellä ryhmässä käynnillä ja askelten soveltamisella omaan elämään, ylläpitää toipumistaan. Jos edes hetken aikaa alkaisin miettiä mahdolisuutta pelata normaalisti, niin siitä seuraisi automaattisesti vaara menettää ensin kontrolli pelaamisen suhteen, sen jälkeen alkoholin suhteen ja lopuksi tulisivat lääkkeet ja entinen itsetuhoinen käyttäytyminen, joka pahimmillaan johtaisi ennenaikaiseen kuolemaan. Toisin sanoen, tiedostan kaikkien haitallisten riippuvaisuuksieni kulkeneen niin tiiviissä symbioosissa, ettei minun kestä alkaa leikkimään tulella yhdenkään ongelmani kanssa.

Onneksi tiedostan ongelmani ja saan siihen hyvää hoitoa..