Joulun aika on itselleni ollut aina aikaa, jolloin tavalla tai toisella on halunnut rauhoittua. Vielä käyttäessäni päihteitä tuokin rauhoittuminen oli kovin toisarvoinen asia. Silloin tärkeintä oli olla mahdollisimman sekaisin.
Nyt kuluneet päivät ovat kiireestä ja tohinasta huolimatta olleet perus olemukseltaan todella rauhaisat. Itse olen ollut todella väsynyt, kun vaimoni leikattiin toistamiseen ja hänen on täytynyt keskittyä toipumiseen kotitöiden sijasta. Ei silti, olen kyllää nauttinut siitä, että olen lasten kanssa saanut laittaa meille joulua. Loppuen lopuksi joulu olikin kaikkineen aivan mahtava. Lapset olivat aivan sekaisin siitä lahja määrästä, jonka pukki tullessaan meille kantoi :)
Itselleni varsinkin tuo aatto-ilta oli kovinkin koskettava. Huomasin ajan parantavan vaikutuksen, sen ohella kun olen omaa osuuttani toipumisessani tehnyt. Onnistuin aikanaan tuhoamaan luottamuksen jokaiseen läheiseeni ja nyt viimeistään huomasin sen, että läheiseni ovat kaikki oppineet luottamaan minuun varmasti ensimmäistä kertaa elämässäni täydellisesti. Tuota luottamausta en enää aio menettää, vaika tiedän sen toisaalta olevan liiankin "helppo" tuhota. Vain yksi lipsauhdus entiseen tuohoiseen elämänmalliin ja luottamuksen uudelleenrakentaminen olisi kovin vaikeaa. Onneksi olen saanut oppia sellaisen tavan käsitellä eteen tulevia asioita, että tuohon entiseen pakenemiseen ei aivan heti tarvi turvautua tai ainakin nyt siltä tuntuu.
Olen seurannut viime aikoina televisiosta sarjaa, jossa seurataan muutaman riippuvuuksista kärsivän ihmisen taistelua kohti normaalia elämää ja eilen viimeksi tuota ohjelamaa katsoessani havahduin miettimään sitä, kuinka kaikki läheiseni varmasti ovat haltioissaan siitä, ettei heidän enää tarvitse minusta huolta kantaa, vaan he voivat aivan rauhassa elää omaa elämäänsä.
Huomisen jälkeen palailen taas muutamaksi päiväksi arkeen, kevään projektin aloittelun muodossa ja huomaan miettiväni sitä, että vaikkakin kevät tulee opintojen osalta olemaan varmasti raskas, uskon siitä jälleen päivä kerrallaan selviäväni, kuten elämästä muutoinkin.
Tänään minun on hyvä olla ja elää..Olen siitä todella kiitollinen..