Tulevaisuus näyttää kokolailla valoisalta, syksyisestä ilmasta huolimatta. Syksy sinällään on minulle monella tapaa hyvä vuodenaika. Pidän pimenevistä illoista. Rakastan kuuraisia aamuja. Tähtitaivasta. Syksyä.
Minulle on näillä näkymin syksyksi tiedossa parikin eri vertaisryhmän veto hommaa, joihin käyn muutaman viikon koulutukset. Minulla kun ei ole tuota varsinaista vetäjän kokemusta, kun noissa meitin vertaisporukoissa ollaan tasavertaisia kaikki tyyni. Ensi viikolle selvinnee, tuleeko tässä muutto etelä-suomeen IT-työn perässä, kävin kuluneella viikolla menestyksekkäästi markkinoimassa itseäni erääseen firmaan. Sikäli jos tuosta ei mitää poikisi, päätin ensi syksyn aikana kasata toipumistarinastani kirjan ja valmiiksi jo sovin erään arvostamani kirjailijan kanssa siihen liittyen yhteistyöstä, joten sävelet on siltäkin osin varsin selkeät.
Elämä etenee juuri oikeassa tahdissa. Koskaan en saa liian paljon päivää kohden, joten taakka sinällään on helppoa kantaa, kun tiedostaa ettei enempää anneta, kuin mitä kantaa jaksaa.
Aurinkoista alkavaa viikkoa, arvon kanssamatkaajat. Kulkekaamme toinen toisemme rinnalla kiitollisena. :)