Me teimme lasten kanssa parin päivän matkan mummolaan. Itselleni tuli mieleen oma lapsuus ja se, kuinka vanhempieni kanssa silloin kuljettiin asuntovaunulla ympäri Suomen. Milloin oltiin Puuhamaassa, milloin Särkänniemessä jne. Muistelen noita aikoja lämmöllä, vaikka itselläni ei tällä hetkellä olekkaan taloudellisesti mahdollista tarjota samaa omille lapsilleni. Mutta toisaalta muistellessani omaa lapsuuttani, juuri mummolassa vietetyt ajat tuovat mukavia muistoja.
Huomasin kyllä parin viime päivän aikana, että lapsille näyttää olevan tärkeintä se, että vanhemmat ovat läsnä, vaikka yhteinen tekeminen olisikin esimerkiksi ongella istumista tai uimassa käymistä. Pääasia, että lapsilla on hauskaa. Esimerkiksi 4-vuotias poikani oli onnensa kukkuloilla, kun hän sai isin kanssa istua ongella, eikä saalis ollut pääasia.
Itselleni eräs antoisimmista tapahtumista matkan aikana oli vaimoni kanssa tehty vierailu samaisessa kuntoutus paikassa, josta itse reilu 2 vuotta sitten aloittelin tätä uutta elämää. Kokemus oli todella antoisa kaikin puolin. Vietimme päivän ryhmässä ja sain itse ns. saattaa sanomaa toipumisen mahdollisuuksista omien kokemuksieni kertomisella ja sain kuunnella ihmisten kertovan mitä mietteitä heillä mielessä liikkuu kun ovat opettelemassa ajatukseen viinattomasta elämänmallista. On todella mukavaa huomata pystyvänsä antamaan ihmisille jotakin, kun kertoo oman kokemuksensa ja sitä kautta saa herätettyä ihmisessä hieman toivoa uudesta mahdollisuudesta.
Itselläni on ollut jo jonkin aikaa tarve jakaa omia kokemuksiani muutoinkin kuin pelkästään ryhmässä käymisen yhteydessä. Jotenkin minulla on ollut välillä vaikeuksia omien jännitys olojeni kanssa, koska toisaalta minulla on ollut halu tehdä 12. askeleen työtä enemmänkin, mutta johtuen jännittämisestäni, en ole vielä päässyt asiaa toteuttamaan kunnolla.
Olen kyllä viime aikoina miettinyt tyytyväisenä sitä, että saatuani itselleni AA-kummin ja tehtyäni askeleet opastettuna, olen sen jälkeen opastanut askeleet muutamalle ihmiselle ja kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Eli minulla on itselläni kokemus siitä, kuinka antamalla eteenpäin sitä, mitä on ilmaiseksi saanut, saa koko ajan itse lisää.
Toisaalta eräs syy miksi aloittelin tämän blogin kirjoittamista, oli juuri tarve kertoa omista toipumiskokemuksista ja tällä tavallahan tämä onnistuu, ilman että tarvitsee vielä jännittää ihmisten kanssa keskustelemista. Uskon kyllä että elämä etenee juuri niin kuin on tarkoitettu ja jos niin on tarkoitettu, minäkin saan voimia ja rohkeutta toteuttaa sanoman saattamista esimerkiksi käymällä sairaaloissa tai juuri noissa kuntoutuspaikoissa puhumassa. Tällä hetkellä mennään tällä tapaa..
Seuraavaksi ajattelin aloittaa sellaisen projektin, jossa käyn hieman omien kokemuksieni avulla läpi tuota AA:n 12 askeleen ohjelmaa. Mutta siitä lisää seuraavissa kirjoituksissa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti