Tässä hetkessä opettelen luottamaan elämässä jälleen siihen, että asiat järjestyvät kun niiden aika on. Jotenkin mietin tässä sitä, kuinka minun ei tarvitsisi huolehtia yhtään siitä, jos nyt en aivan tälle viikolle alan töitä saisikaan. Olen kuitenkin kuluneen kuusi vuotta istunut kiltisti koulunpenkillä, joten haitannekko vaikka hieman pidän vapaatakin. Taloudellisesti se on tässä hetkessä siinä mielessä mahdollista, kun on tottunut opintorahan suuruisella tulolla elämään jo pidemmän aikaa, niin siihen nähden työmarkkinatuki tuntuu jo isolta rahalta.
Toisaalta vaikuttaa siltä, ettei minulta tässä hetkessä koko tulevan syksyn ajalta puutu tekemistä. Olen mukana Irti huumeista ry:n toiminnassa ja sitä kautta kuulosti poikivan tekemistä kokolailla paljon. Lisäksi suostuin Pelirajat'on vertaisryhmäohjaaja koulutukseen, joten siinä on seuraava käsillä oleva prokkis odottamassa. Lisäksi kun on pari kappaletta noita omia projekteja valmiina sekä tällä hetkellä mietinnän alla haenko ensi maaliskuulla alkavaan kouluun, joka olisi kestoltaan jälleen neljän vuoden mittainen, joten ei taida olla tekemisen puutetta luvassa. Perhettä unohtamatta.
Uskon kuitenkin tänään siihen, että minä ja perheeni emme kuole nälkään, vaikka tällä hetkellä näyttää todellakin siltä, ettei ainakaan noita IT-alan töitä kovin ovista ja ikkunoista tarjotakkaan. Toisaalta tänään ajattelen niin, että minulla voisi ollakkin enemmän annettavaa sellaisissa töissä, joissa saan olla ihmisten kanssa suorassa vuorovaikutuksessa, käyttäen elämäni varrella kertynyttä kokemusta erinäisistä asioista. Nähtäväksi jää, mihin elämä minua kuljettaa.
Sen tässä tänään päätin, että ensi maanantaista alkaen alan paketoida sen pitkään suunnitteilla olleen kirjan, josko siitä jotakin saisi aikaiseksi taas toisille samankaltaisten ongelmien kanssa tässä hetkessä vielä painiville. Minun elämä kun tänään on melkolailla kaikinpuolin enempi kuin tasapainoista, joten minulla on mahdollisuus antaa myös toisille jotain.
Toisaalta olen koko loppukesän lähetellyt edestakas erinäisiä hakemuksia, joten ei se nyt mikään maata kaatava uutinen olisi, jos tässä syksyn päälle työmarkkinoille tulisi kutsua noihin tietoteknisiin hommiinkin, joten sinällään valtakunnassa kaikki hyvin, tänään. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, askel kerrallaan.
6 kommenttia:
Mielestäni sinun kannattaa todellakin työskennellä tulevaisuudessa vuorovaikutteisessa työssä ihmisten parissa esim.psykoterapeuttina tms.Olet valonkantaja ja autat ihmisiä :)
Hei! Ihanaa, että törmäsin sattumalta blogiisi! Olen ollut itse reilu pari vuotta raittiina.
Asiat järjestyvät aina, uskoi niin tai ei, mutta itse pääsee helpommalla kun uskaltaa luottaa jumalaan. ;) Aikataulu vaan ei valitettavasti ole minun, vaan jumalan... Ja asiatkin järjestäytyvät minulle parhaalla tavalla, mutta se ei aina tarkoita, että ne menisivät niinkuin minä haluan...
Moi Netta!
Tervetuloa lueskelemaan kokemuksiani raittiista elämäntavasta. Minulla se on ollut niin ihmeellinen taival kaikkineen, että jok'ikinen päivä löydän aiheen olla kiitollinen.
Jatketaan askellusta..
Hei
Alkoholistin juovan tai juomattoman elämä ei taida olla helppoa. Itse seuraan avivaimona vierestä toisen kamppailua joka näyttää tuskaiselta silloin kun mies juo ja silloin kun ei juo. Hänen alkoholisminsa on pistänyt minut kasvamaan ihmisenä ja löytämään Jumalan. Olen saannut ihmeellisellä tavalla kestää vaikeudet läpi Jumalan rakkaudella. Surettaa nähdä oma rakkaansa kärsimyksen keskellä kun loppujen lopuksi en voi mitään tehdä vaaan on odotettava että hän ymmärtää itse mikä hänelle hyvä on. Hänen oma tunne elämä on niin lapsen kengissä vailla maallisen isän rakkauden kokemuksia ja monia muita tuskia joita ei ole selvitellyt. Ja tunteet voi olla niin harhaan johtavia että niinhin ei aina pitäisi uskos vaan sanoa itselleen järjellä että tiedän tämän asian olevan näin eikä noin kuten nyt tunnen ja antaa piutpaut viinapirulle! Ei vain taida olla helppoa jos kokee että akka tässä tapauksessa kiroittaja, ei osaa käyttäytyä ja kaikki muukin tuntuu menevän pieleen, on niin helppo jokaisen sanoa että sinun syy siksi tein mitä tein. Olen huomannut sellaisen asian käydessäni al-anonissa että minun on vain keskityttävä omaan olemiseeni ei miettiä kenenkään muun olemista ja luottaa siihen että toinen tekee samoin. Kun teen oman parhaani niin silloin usein toinenkin huomaa että hei voin minäkin tehdä toisin! Tilanne vian on sellainen jossa toinen on ollut juomatta vasta kuukauden joka on lähtökohtaisesti näin läheiselle todella vaikeaa. En jaksa uskoa että tästä se lähtee ja kun toinen vielläkin miettii että hän osaa joskus juoda ja hallita juomista. Niin monet itkut ja sodat on käyty eikä se kuukausienkaan juominen enään kuukauden raittiuden jälkeen tunnukkaan näköjään niin pahalta että suunitellaan jo seuraavaa kokeilukertaa. Harmittaa. Perhe elämä ei ole koskaan ollut normaalia ja aina on pelko ja huoli mukana. Haluaisin joskus päästä alkoholisti mieheni pään sisälle ja nähdä miten siellä rullaa!? Tiedän että hänellä on vaikeaa ja yritys on nytkin ollut suurenmoinen paras tähän astisista, ne vain aina ovat kaatuneet. Minulla on ollut paremmat mahdollisuudet tukemiseen al-anonin kautta mutta kuka tukee miestä joka ei käy aa:ssa lääkärissä tai seurakunnassa vaan omin voimin porskuttaa eteen päin puhumatta oikein kenellekkään? Tiedän että Jumalalla on oma aikataulu kaikille asioille maan päällä, joskus vain toivon ja rukoilen että se olisi nopeampi!
On hienoa lukea että toiset niinkuin sinä olet selviytynyt ja jaksat kohdata maailman ilman puudutusta. Se on rankkaa kaikkille. Opetella elämään niin että on hyvä itselleen ja toisille, että osaa sanoa tarvittaessa ei. Että kestää ja läpi elää vaikeimmatkin ajat ihan ilman mitään kemikaaleja. Että tunnistaa tunteensa ja hyväksyy ne eikä pelkää niitä, että pahimmatkin ja pimeimmät ajatukset on vain ajatuksia ja niitä voi hallita ja opetella ajattelemaan toisin.
Kaikkea hyvää sinulle!
Nea
Moi Nea.
Olen huomannut sellaisen asian käydessäni al-anonissa että minun on vain keskityttävä omaan olemiseeni ei miettiä kenenkään muun olemista ja luottaa siihen että toinen tekee samoin. Kun teen oman parhaani niin silloin usein toinenkin huomaa että hei voin minäkin tehdä toisin!
Tuossa ylläolevassa kirjoituksessasi kiteytyy alkoholistin sekä hänen läheistensä yksi harvoista toipumisen mahdollisuuksista. Hetkittäin todella vaikea varmasti toteutettava, mutta niin itselleen kuin holistillekkin, huomattavan paljon helpompaa kuin jatkuva kontrollointi tai syyllistäminen.
Hyvä että olet löytänyt ryhmään, sieltä minunkin puolisoni on saanut työkaluja työstää itseään.
Kaikkea hyvää sinulle ja tervetuloa lueskelemaan jatkossakin. :)
Tähän ensimmäiseen kommenttiin:
Mielestäni sinun kannattaa todellakin työskennellä tulevaisuudessa vuorovaikutteisessa työssä ihmisten parissa esim.psykoterapeuttina tms. Olet valonkantaja ja autat ihmisiä :)
..sen verran, että toivoisin tässä hetkessä pääseväni työelämässä toimimaan ihmisten pariin, mutta se mihin elämä minut johdattaa jää nähtäväksi. Teen oman osuuten asioissa, joten loppu jääköön Jumalalle. :)
Lähetä kommentti