Huomasin miettiväni tälle iltaa ryhmästä kotiin ajellessani jälleen sitä, kuinka paljosta saankaan olla kiitollinen raittiille elämäntavalle. Ilman tuota täyskäännöstä en eläisi kokien tällaisia onnen ja kiitollisuuden tunteita, joita taas tälle iltaa saan kokea.
Elämässä riittää haasteita, vaikka koulu onnellisesti ohi onkin. Viisi lapsisessa perheessä ei koskaan puutu vauhtia, eikä vaarallisilta tilanteilta voida välttyä yhtenäkään päivänä. Ehkä tässä kaikessa kaahaamisessa auttaa kuitenkin eniten raittiin elämäntavan mukaanaan tuoma luottamus elämään. Siihen että kaikki järjestyy ja meistä jokaisesta pidetään hyvää huolta, vaikka kuinka hetkittäin vaikuttaisi järjellä ajateltuna aivan päinvastaiselta. Ihmisen järki ei riitä selittämään kaikkea sitä pahaa, jota maailmassa tapahtuu päivittäin. Tuota vasten peilattuna, ainoa asia, joka tässä maailmassa pitää täysijärkisenä, samalla antaen elämälle sen tarvitseman tarkoituksen, on usko Hyvään. Se mitä tuo asia minulle merkitsee, on yksinkertaisuudessaan se, että vaikka kuinka vaikealta joskus elämässä vaikuttaa olevan, lohduttaa siinä hetkessä tieto, että kaikki on kuitenkin hyvin. Tuota ajatusmaailmaani on hieman hankala alkaa selittämään, enkä siihen edes yritä alkaa, vaan totean vain sen, että siinä hetkessä kun aikanaan katsoin kuolemaa silmästä silmään, tulin kokeneeksi jotain sellaista, joka sai minut kyseenalaistamaan kaiken aikaisemmin oppineeni, samalla sysäten minut tutkimusmatkalle sisimpääni, josta löytyi oma hengellinen maailmani, omasta sydämestäni kätkettynä.
Uskon tänään, että kaikki aina loppupeleissä päättyy hyvin. Tuo ajatus kantaa minua jok'ikinen päivä, vaikka edelleen tunteet sahaa, väsymyksen mukaan laidasta laitaan. On helpottavaa luovuttaa, kun voi luottaa siihen, että käsivarret joille uskaltauduin jokin aika sitten heittäytymään, kestävät mitä tahansa.
Hassua kaikesta tekee se, etten silti koe olevani mikään "uskovainen", sanan negatiivisessa mielessä. Tuo sana on ainakin minun elämässäni niin monelta kantilta tarkasteltuna kärsinyt inflaation jo vuosia, vuosia sitten. Eräs ystäväni totesi minulle taannoin, että niin kauan kuin usko johonkin saa sinut tekemään hyvää toisille ihmisille, uskot, se riittää. Näillä pohdinnoin, pää painautuu tyynyyn taas yhden päivän matkan verran rikkaampana. Matkasta kiitollisena, hieman väsyneenä, mutta ah, niin onnellisena. Kiitos raittiista päivästä.
2 kommenttia:
Moro
En minäkään ole "uskovainen", mutta uskon johonkin korkeampaan voimaan; ehkä tuohon sinun mainitsemaasi Hyvään.
Näillä mennään.
-Hukka
Se kummasti helpottaa omaa elämää, kun ei tarvitse luottaa sattumaan. Jatketaan askellusta, päivä kerrallaan ja ollaan kuulolla..
Lähetä kommentti