Olen viime päivinä tullut itseni ja elämäni tutkimisessa siihen tulokseen, että ainakin minun alkoholistinen tunne-elämä myllertää edelleen aamusta iltaa kohti siten, että sen varaan rakentaessani, elämästäni ei puutu vauhtia, eikä vaarallisia tilanteita.
Ehkä juurikin siitä syystä huomasin nyt viikonloppuna pohtivani niinkin syvämietteisiä ajatuksia, kuin että elämäni tulee muuttumaan huomattavasti helpommaksi, oppiessani elämään ja hyväksymään sen, että minä elän, rakastan ja uskon, vaikkei aina joka hetki siltä tuntuisikaan.
Toisin sanoen huomasin itselläni suureksi helpotuksesi sen, ettei minulta kukaan vie pois elämää, rakkautta, eikä uskoa, vaikken perustakkaan enää niitä oman kipeän tunne-elämäni varaan. Itse asiassa huomasin tyyneyden tuulahduksen samassa hetkessä, kun tajusin olevani elossa koko ajan ja joka hetki, vaikka välillä pahalta tuntuukin. Samalla tavoin huomasin rakastavani elämäni valoa, puolisoani, vaikka välillä ei siltä tunnukkaan. Hän on minun sielunystävä, elämäni rakkaus, enkä osaisi kenenkään muun kanssa samalla tavoin olla oma itseni. Toisin sanoen tiedän rakastavani tuota naista, vaikkei se koko ajan olekkaan yhtä eufoorista, korvia huumaavaa tunnekuohua. Samoin olen opiinut hyväksymään sen, että elämäni perusta, usko Korkeamapaan Voimaan, ei enää perustu tunteisiin, eikä tekemisiin saati jatkuvaan suorittamiseen. Tuntuu ihmeellisen helpottavalta huomata elmässään tukipilarit, jotka eivät ole minkään tunnemylläkän heiluteltavissa.
Tänään siis elän, rakastan ja uskon, pienen sydämeni syvyyksistä asti..
3 kommenttia:
Elämä on ja sitten on raitis elämä. Elämä ilman alkoholia ei juurikaan poikkea elämästä alkoholilla, paitsi ettei siihen kuulu viina ;) Kun on ollut pidemmän aikaa raittiina, huomaa miten vähän alkoholi kuului mihinkään hyvään. Yleensä se kuului pahaanoloon, mutta niin häijysti että ensin muka oli hauskaa, ennen tuota julmetun pahaaoloa, joka söi sielun repaleiseksi. Eikä raittiina elämä ole ikuista onnea ja pilviliitoa, arkea se on, mutta niin paljon maistuvampaa arkea ja todellisempaa ettei sitä mitä viina antoi, voi verrata raittiiseen elämään. Ihmissuhteissa raittiina pidän eniten siitä, että se mitä puhutaan on totta. Mitään ei pyyhitä sillä että sanoin noin "vain" koska olin humalassa. Kaikki on totta, illan viimeiset sanat ne hellimmätkin, täyttä totta.
Heip, olen Maarit ja olen kulkenut varmaan aika samanlaisen polun kuin sinäkin. Olen siis ollut sekä alkoholisti, että lääkenarkomaani ja selvinnyt molemmista, olen ollut aikoinaan AA:ssa 8.5 vuotta. Usko pelasti minut, jos tahdot rukoilisin puolestasi sekä olisin yhteyksissä muutoinkin. Sähköpostini on bengalinkissa@bastu.net Mulla on kolmekin blogia vuodatuksen sivuilla ja laitan tähän vaikka sen hengellisen mutta on myös Nainen jo seestyneemmillä vesillä http://horsmankukka.vuodatus.net/
Heip, tahdon rohkaista sinua, sillä itse olen ollut samanlaisessa tilanteessa ja selvinnyt kuiville jo 16v sitten ja nimenomaan AA:ssa ja uskoon tulemalla. Tieni ei ole ollut helppo miltään osin, mutta olen selvinnyt ja löytänyt uuden elämän. Kulutin ryhmän penkkejä 8.5 vuotta ja olen sillä tielläni edelleen. Siis ryhmässä en ole käynyt enää 9 vuoteen koska en tarvitse sitä enää. Kirjoita jos haluat mulle bengalinkissa@bastu.net
Lähetä kommentti