Olen erilaisten tapahtumien ja värikkään historian aikana käynyt eräänkin kerran jos jonkinlaisen "puoskarin" juttusilla, mutta nyt huomasin ensimmäistä kertaa aloittavani nämä käynnit sillä ajatuksella, että rehellisesti kerrankin puhun omista kokemuksistani ja sitä kautta yritän saada mahdollisimman suuren hyödyn asiasta. AA-ryhmissä olen opetellut puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ja tämä terapia oli ensimmäinen sitten 2.5 vuotta alkaneen raittiuteni.
No nyt noita käyntejä on n. 5kpl ja sen jälkeen tulee "tuomio", kuinka intensiivistä terapiaa sitä oikeastaan tarviikaan, mutta kerran päätettyäni raittiuden alkuvaiheessa olevani valmis mihin tahansa välttääkseni sen ensimmäisen ryypyn, ajattelin tämänkin mahdollisuuden katsoa. Minun historiassani kun riittää tapahtumia, joita käydä läpi. Tässä hetkessä kylläkin minulla on jo ollut jonkin aikaa sellainen olotila, ettei ilman totaalista sekoamista ole minkäänlaista tarvetta enää sortua mihinkään päihteeseen hetkellisen unohduksen toivossa ja toisaalta senkin takia haluaisin käydä jossain tiiviimmässä terapiassa tapahtumia menneisyydestä läpi, näin ehkäistäkseni mahdollisen totaali sekoamisen.
Tässäkin istunnossa tuli jälleen huomattua se kuinka tervehdyttävää asioista puhuminen on, kunhan asioista pystyy puhumaan rehellisesti. Kerroin n. tunnin aikana jälleen elämäntarinani ja olo oli taas hieman kevyempi. Ensi kerralla käymme läpi lapsuudessani tapahtuneita asioita, kuten koulukiusaamista jne. ja jotenkin minulla on olo, että tässä saattaa olla se puuttuva palanen, jonka läpi käytyäni voin jättää totaalisesti menneet taakseni ja keskittyä nyky hetkeen.
Nyt taas viikonloppu meni tupakatta, mutta jälleen tuli pari poltettua ja mietinkin hieman omaa motiivaatiotani asiassa, vaikka toisaalta on ollut sellainen olo, etten enää haluakkaan alkaa polttamaan kuten ennen. No päivä kerrallaan mennään ja katsotaan missä vaiheessa se voimattomuuden myöntäminen asiassa sitten konkretisoituu. Toisaalta minulla oli tuossa muutamana päivänä sellaisia oloja, että mietin jo sitä, että tähän lopettamiseenhan voi vaikka kuolla :) Parina päivänä kärsin ihan kohtuullisista rytmihäiriöistä ja välillä tarvitsi jo haukkoa happea ihan tosissaan, mutta varalta käytyäni terveyskeskuksessa siellä neuottiin yrittämään välttää yhtäaikaista laastarin käyttöä ja tupakointia, koska se voi aiheuttaa pumppuun häiriöitä. Sehän se tämän elämäni kruunu olisi, kun viimeisestä paheesta irtautumisessa henki menis :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti