"Olimme täysin valmiita antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet"
Omalla kohdallani raittiuden alkuaikoina juuri tämän kaltaiset tekstit nostivat niskavillat pystöön. Mitä on tuo puhe Jumalasta? Minä en ainakaan siihen usko! Pois se minusta!
Oikeastaan tässäkin askeleessa jokaisella on valinnan vapaus, mitä pitää omana Korkeampana. Oli se sitten Jumala, AA-ryhmä tai jotakin johon kykenee edes hieman turvautumaan, omavoimaisuuden poistamiseksi. Oikeastaan minun mielestäni tämän askeleen tarkoitus on opastaa meitä etsimään itsellemme parasta mahdollista asennetta, jolla voisimme päästä eroon tuhoon vievistä himoistamme, oli sitten kyse alkoholista, huumeista, pelaamisesta tai mistä tahansa itseämme tuhoavasta riippuvaisuudesta.
Tulokkaan AA-ryhmään totutellessaan ei tarvitse muuta, kuin kysyä itseltään, kuinka elämäni on mennyt näin ja onko minulla toivoa, ilman että turvautuisin johonkin tai johonkuhun. Omalla kohdallani viinan, lääkkeiden ja pelaamisen suhteen tuli vastaan sellainen hetki, jossa huomasin oikeasti miettiväni sitä, etten osaa kuvitella elämää ilman niitä, saati niiden kanssa. Tällaisessa tilanteessa ihminen huomaa tulleensa tiensä päähän ja vaikka kuinka ylpeys, pelko tai jokin muu sanoisi, ettei ole mitään tai ketään mihin uskoa, niin silti siihen alkaa löytymään halua. Tulee aika, jolloin esim. alkoholista, huumeista tai pelaamisesta on tullut sellainen pakkomielle, ettei enää voi kuvitella elämää ilman niitä. Toisaalta elämästä niiden kanssa on taas tullut niin ongelmia täynnä olevaa, ettei osaa myöskään kuvitella elämän jatkuvan niiden kanssakaan.
Onneksi edelleenkään AA ei vaadi mitään uskoa. Ohjelma ja ryhmä tukevat, vaikkei välttämättä osaisi, haluaisi tai uskaltaisi vielä uskoa mihinkään. Oikea asenne kasvaa tuskan myötä. Ainakin omalla kohdallani löysin pohjani ja olin täysin valmis antamaan vaikka Urho Kaleva Kekkosen vapauttavan minut niistä armottomista tuskista, joita nämä riippuvuudet ja niiden himo toi. Miksi ei siis oman ymmärryksen mukainen Jumala.
Se mitä hyvää taas tästä vasta löytyneestä asenteesta seuraa on, että ihminen löytää itselleen sen verran nöyryyttä, että hän on halukas vastaanottamaan sen armon, jolla viinan, huumeiden tai pelaamisen aiheuttamista tuskista vapautumisessa vaaditaan. Omalla kohdallani elämä on mennyt parhaimmillaan/pahimmillaan niin pohjamutia myöten, että on löytynyt halu etsiä ja löytää itselleen Voima, johon turvata ja luottaa ja tästä seurauksena minulta on otettu pois niin juomahimo, lääkeriippuvuus, kuin pelaamisen pakkomiellekkin. Mutta homma toimii vain niin kauan, kuin minulla on riittävästi nöyryyttä myöntää olevani yksin voimaton näitä pakkomielteitä kohtaan ja siten olen valmis mihin tahansa, jottei minun tarvitse enää taistella niiden kanssa tai niitä vastaan.
Elämä on huomattavan paljon helpompaa tämän kilometripylvään löytymisen jälkeen, eikä siitä todellakaan lopu kiinnostavuus tai jännittävyys. Päinvastoin, opimalla nauttimaan oikeista, pienistä asioista, niistä voi nauttia useammin.
4 kommenttia:
Kiitos kirjoituksestasi!
kiitos kimmo, Minä olin saman valinnan edessä noin 28 vuotta sitten, olin tullut pisteeseen
omassa juomisessani että en jaklsanut enää juoda,mutta en voinut olla selvin päinkään.
Silloin minä eka kerran mietin mahdollisuutta yrittää raitistua. kolem viikon ryyppyputken jälkeen palailin asunnolle ja olo oli ihan kauhea, silloin minä eka kerran rukoilin tosissani sitä jumalaa jonka olin kuulun olevan tyolla ylhäällä, minä kerroin kaiken niin rehellisesti kuin siinä tilassa osasin. Silloin rupesi tapahtumaan mäkuulin äänen puhuvan että etsi sellainen ihminen joka ymmärtää sinua ,ja joka voi rukoilla sun puolesta ja mikä parasta tuo sama voima otti siinä paikassa mun valtavan viina himon pois. Olin 10 kuukautta raittiina ennen kuin perustettiin muutaman muun raitistuneen alkoholistin kanssa AA-ryhmä, ja siellä kun tutustuin askeleisiin, niin huomasin että minä olin tehnyt mun rorkeamman voimanin kanssa ja 1,2 ja kolmammen askeleen.
Voihan peeveli mitä AApaskaa
Vankilasta toiseen
Lähetä kommentti