Tasaista ja hyvää elämää

Elämä sujuu nyt melkein kuin omalla painollaan. Arki pyörii tasapainossa perheen, koulun ja säännöllisen ryhmässä käynnin ympärillä.

Arkipäivät menevät aika tiiviisti kouluhommissa. Tällä hetkellä säädettävänä on ensimmäinen projekti ja metematiikan opinnot. Olen valmiiksi ottanut tietoisesti tehtäväksi hieman etukäteen tehdä tuohon projektiin liittyviä tehtäviä, jotta minulla olisi mahdollisuus ottaa jonkun aikaa hieman rauhallisemmin opiskeluissa, kun vauva syntyy. Ainakaan tällä hetkellä minulla ei ole mitään ongelmaa pärjätä uudessa kouluympäristössä, vaan motivaatio kasvaa kasvamistaan ja se tosiasia, että tämä on todellakin mun juttu, varmistuu päivä päivältä enemmän ja enemmän.

Käyn pari kertaa viikossa hoitamassa sekä peli-, että alkoholiongelmaani omissa ryhmissä, joista saankin todella paljon apua ja tukea. Tällä hetkellä minulla ei ole mitään tarvetta kyseenalaistaa tätä päihteetöntä elämänmallia, eli minulle on muodostunut sellainen elämä, johon eivät kuulu päihteet, eivätkä uhkapelit. Elämä sujuu mainiosti, kunhan en ota ensimmäistäkään ryyppyä, enkä pelaa senttiäkään mitään uhkapelejä.

Kaiken lisäksi olen saanut muutaman ystävän noista ryhmistä ja kun ihmisellä on samanlaisia kokemuksia, kuin itselläni on, ei ole vaikeaa puhua asioista samalla sävelellä. Tietysti ajan jakaminen siten, että aikaa riittää opiskelun lisäksi myös perheelle ja ystäville ottaa oman aikansa järjestyäkseen oikealle tolalle, mutta mihin tässä hetkessä en ehdi, sitä minun ei tarvitse murehtia. Jotenkin tuntuu siltä, että olen oppimassa elämään siten, että teen omalta osaltani parhaani asioissa ja asiat järjestyvät parhainpäin. Tietysti aina voisi ja voi pyrkiä koko ajan parempaan, mutta ilman katkeruutta, jos kaikkeen ei ehdikkään.

Oikeastaan minulla on ollut nyt useamman viikon ajan todella hyvä olla. Vielä kun muutaman viikon sisään saan selvitettyä itselleni tiiviin terapian, niin loppujen palasien saattaaminen paikoilleen on vain ajan kysymys. Tietysti siinä kaikkineen menee vielä useita vuosia, mutta minulla ei ole enää kiire mihnkään.

Taaksepäin katsoessani mietin kyllä sitä, että paljon on pitänyt olla valmis tekemään työtä, pästäkseen tähän tilanteeseen, mutta jos joku kysyisi minulta kannattaako tämä työ, niin suosittelisin lämpimästi koko sydämestäni. Voimia kaikille ongelmien kanssa taiseleville.