sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Seitsemän vuotta raittiutta

Päivälleen seitsemän vuotta sitten heräsin viimeiseen krapulaani. Edessä oli lähtö päihdekuntoutukseen, enkä tuossa hetkessä, edes villeimmissä unissani osannut kuvitella luopuvani päihteistä.

Pitkä matka on tullut kuljettua tuosta hetkestä tähän päivään. Päivään, jossa edelleen kaikki hyvä rakentuu päihteettömyyden ympärille. Monta hyvää ihmistä olen matkallani saanut kohdata. Parasta kaikessa kuitenkin on se, että matka jatkuu.

Monta ihmistä on tuolla ajanjaksolla siirtynyt lähipiiristäni ajasta ikuisuuteen. Raittiuden myötä olen oppinut kohtaamaan sekä hyväksymään surun ja menetykset osana elämään. Ihmeellistä tänään on myös se, että rinnallani edelleen matkaseurana taivaltaa ihminen, jota ilman en olisi tässä. Lämpimät kiitokset rakkaalle vaimolleni sekä teille rakkaat kanssamatkaajat täällä.

Annetaan hyvän kiertää. :)

4 kommenttia:

Ekokukkis kirjoitti...

Onneksi olkoon! Siunausta elämääsi. Osuin blogiin ihan sattumalta, mutta täytynee tutkia tarkemminkin...

Ekokukkis

ann kirjoitti...

Paljon onnea ja jaksamista seuraavillekin raittiille vuosille! :)

Ilana kirjoitti...

Onnea täältäkin suunnasta! Kuin myös minä satuin katsomaan tämän blogisi postauksen aivan sattumalta, ajankohtainen kirjoitus, jonka toivon myös muiden löytävän. Hyvää jatkoa ja aurinkoista kevään odottelua sinulle!

Kimmo kirjoitti...

Kiitokset teille jokaiselle.

Yhden päivän matkaa tässä raittiina on tullut taivallettua ja taivallellaan edelleen.

Tarkoituksena jakaa eteenpäin sitä hyvää mitä itse on ilmaiseksi saanut.

Tähän mennessä olen oppinut elämässäni sen, että sikäli kun jatkan itseni työstämistä joka päivä itselleni rehellisenä, ei minun tarvitse tänään pelätä retkahtavani entiseen. Niin paljon antoisampaa nykyinen elämäntapani entiseen verrattuna on, etten sitä mistään hinnasta entiseen itseni tuhoamiseen tahdo tänään vaihtaa.

Onneksi ei tarvitsekkaan. Näin on hyvä. :)